Suurkaupungissakin voi hidastaa, stressata vähemmän ja olla onnellinen

Kaupungeissa asutaan koko ajan enemmän. Isoissa kaupungeissa Barcelonasta New Yorkiin ollaan kiinnostuneita hitaasti elämisestä ja yhteisöjen muuttamisesta iloisemmiksi ja terveellisemmiksi.

William Powers, World Policy Instituten vanhempi tutkija, eli vuoden hitaasti Manhattanilla. Powers ja hänen vaimonsa aloittivat elämänsä yksinkertaistamisen luopumalla suurimmasta osasta omaisuuttaan ja muuttamalla 30 neliön asuntoon. Powers myös supisti työviikkoaan kaksipäiväiseksi. Töitä ei varsinaisesti ollut vähemmän, hän karsi epäolennaiset työtehtävät jolloin hän pystyi käyttämään työaikansa tehokkaammin. Powersin kertoo Cittaslow ja Slow Food -liikkeiden olleen perustana koko kokeilulle.

Powersin mielestä hitaasti eläminen edellyttää kysymystä itseltään: Miten löytää tasapaino maailmassa, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin?

YK on arvioinut, että lähes 70 prosenttia maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Ajatus hitaasta elämästä voi tuntua kaukaa haetulta maailman talouden ja teollisuuden keskuksissa. Kaupunkien väestönkasvu on kuitenkin väistämätöntä. Siksi monessa kaupungissa päättäjät yrittävät tehdä yhteisöistään mukavampia paikkoja asua kuormittamatta ympäristöä.

Cittaslown, eli hitaan kaupungin periaatteisiin kuuluu arvostaa paikallisesti syömistä, kausiruokaa, paikallisomistuksessa olevien yritysten suosimista, kulttuuriperinnön vaalimista ja käsin tekemisen pienyrittäjyyttä.

Liikkeen kannattajat arvostavat elämäntapaa, jossa työntekoa ei ole nostettu tärkeimmäksi arvoksi muiden yläpuolelle ja jossa tehdään tilaa luonnolle, jotta asukkaat voivat kokea vuodenaikojen rytmin. Vuosien mittaan Cittaslow on pyrkinyt osoittamaan, että jokaisella kaupungilla on omanlaisensa persoonallisuus, jota voidaan vaalia ja paikallinen yhteisö, jota voidaan vahvistaa.

Vuoden kestäneen kokeilun aikana Powers käytti lisääntynyttä vapaa-aikaansa New Yorkin tutkimiseen. Hän kehitti oman hitaan kaupungin periaatteensa: Aina kaduilla liikkuessaan hän pyrki tietoisesti havainnoimaan taivasta, puita ja lintuja niissä. Tapa helpotti häntä sivuuttamaan kaupungin hektisen tunnelman ja oli myös mielekkäämpää, kuin seurata haukkoja jahtaamassa puluja Washington Square Archilla.

Pier Giorgio Oliveti, Cittaslown johtaja, sanoo huomanneensa, että kiinnostus on kasvanut nimenomaan suurissa metropoleissa viimeisten viiden vuoden aikana. Olivetin mukaan teknologinen infrastruktuuri kaupungeissa, kuten esimerkiksi julkinen liikenne, on siunaus hidastajille. Yksi Cittaslown ydinarvoista on valjastaa tämän päivän teknologiset innovaatiot menneisyyden hitaaseen elämäntyyliin.

”Ei ole olemassa hidasta kaupunkia, mikä ei toimi järkevästi”, Oliveti sanoo.

Vuoden kokeilun jälkeen Powers muutti vaimonsa kanssa Boliviaan, vieden oppimansa hitaan elämän tavat mukanaan yhteen maailman suurimmista kaupungeista. Powers minimoi elämiskustannuksensa ja vähensi työtunteja, mutta suunnitteli päivittäiset rutiininsa niin, että on mahdollista olla tekemisissä ihmisten kanssa jotka työskentelevät ja asuvat lähellä.

Sen sijaan että porhaltaisi ihmisten ohi joka päivä, hän pysähtyy juttelemaan naapureiden kanssa. Ympäristön elvyttäminen on hänelle ehkä tärkeintä hitaan kaupungin periaatteissa. Powers puhuu kalakauppiaan päivän saaliista ravintolassa, mikä sijaitsee hänen asuntonsa alapuolella. Hänestä on tullut säännöllinen kuuntelija jazz-yhtyeelle, joka soittaa läheisessä puistossa. Hän on oppinut pulujen nimet mieheltä, joka syöttää niitä joka päivä.

Mikä Cittaslow?

  • Cittaslow kasvoi Slow Food –liikkeestä, mikä perustettiin 1986 vastavoimaksi roskaruoan nousulle Italiassa. Kolmetoista vuotta myöhemmin Cittaslowsta tuli keino laajentaa konseptia.
  • Hidas filosofia on sovellettavissa kaikkiin elämänalueisiin kaupungissa, ei vain syömiseen ja juomiseen.
  • Paolo Saturnini oli Greven pormestari Chiantissa organisaation perustaessaan. Hän halusi vastustaa globalisaatiota ja vaalia Toscanan uniikkeja aarteita. Saturninin innoittajana olivat italialaiset piazzat ja vuorovaikutus mitä siellä käytiin. Hän ymmärsi arvon, mitä tapahtuu kun ihmiset ovat kasvokkain tekemisissä, vaihtavat kuulemisia, rentoutuvat ja ottavat ympäristön omakseen.
  • Hitaita kaupunkeja on tällä hetkellä 192 ympäri maailmaa. Jotta sellaiseksi voi tulla, täytyy asukkaita olla vähemmän kuin 50 000. Suomessa on yksi hidas kaupunki. Kristiinankaupunki valittiin vuonna 2011.

Tapaus Denver ja New York

Asukkaita 649 000 ja 8,5 miljoonaa

Denver ja New York kokeilevat uusia, tehokkaita pienen asunnon komplekseja. Ihmisille, jotka haluavat hidastaa rutiinejaan, edellytys on asunto keskustassa johon on varaa ja josta voi pyöräillä tai kävellä työpaikalle. Asumalla mikroasunnossa säästää rahaa, työaikaa ja vähentää niiden vaikutuksia ympäristöön. Asunnot ovat keskimäärin 31 neliötä, joissa on keittiö, kylpyhuone, parveke, paikka pyöräkellarissa ja paikka auton jakamisohjelmassa.

Lähde: Yesmagazine.org 

Ensimmäinen hitauden Cittaslow-kaupunki Suomeen