Oletko ollut tilanteessa, jossa et ole tiennyt mitä tehdä?
Edessäsi on risteys, eikä sinulla ole hajuakaan siitä, missä olet ja mihin pitäisi kääntyä. Olet matkannut lempimusaasi fiilistellen, omat ajatukset ovat täyttäneet mielen tai keskustelu kaverin kanssa on ollut kerta kaikkiaan niin kiehtovaa, että ajan tajusi on kadonnut täysin. Ja olet sitten päätynyt sinulle outoon paikkaan.
Sitä sattuu. Joskus myös elämän kanssa.
”Minne se kymmenen vuotta hurahti?” Ja sitten: ”Enhän mä tänne ollut tulossa.” Ja vielä: ”Mitä mä täällä teen?!” Olet löytänyt itsesi paikasta ja tilasta, johon et suunnitellut meneväsi. Olet itse sinne tullut, mutta tiedostamatta täysin matkaasi ja sitä mihin se johtaa.
Tarkkaavaisuus herpaantui ja hallinta katosi. Elämän hallinta.
Yllätyksillä on sijansa ja pidän niistä. Joskus tuntuu jopa siltä, että elämä yllättää tavalla, josta voi olla aidosti iloinen. Elämä onkin yllättäen parempaa, kuin olisi osannut kuvitella, saati haluta. Ja kuitenkin. Olisi mukava ajatella, että tein elämästäni itseni näköisen. Että tämä kaikki on harkittua ja tietoisen ponnistelun tulosta. Että voisi olla tyytyväinen itseensä ja aikaansaannoksiinsa.
”Se, että saa mitä haluaa, jättää ihmisen tyhjäksi. Se, että haluaa sen mitä saa, tekee onnelliseksi.” Hauska paradoksi.
Mutta palataan siihen vieraaseen risteykseen. Hetkeen, jossa huomaa olevansa paikassa, jonne ei aikonut ja jota ei tunne. Mikä neuvoksi?
Voi suuttua itselleen. Huutaa ja kirota. Syyttää paitsi itseään, myös navigaattoria ja kanssamatkaajiaan. Niitä joiden kanssa jutustelu oli niin mukavaa, että ajan taju unohtui. Potkaista heidät ovesta tai ainakin manata alimpaan helvettiin.
Voi pelästyä. Todeta olevansa eksyksissä, ja että ei pääse sinne minne olisi halunnut. Itkeä päivän ja jonkin menetetyn mahdollisuuden puolesta. Jäykistyä kauhusta paikalleen tai luovuttaa ja palata takaisin sinne mistä tulikin.
Tai voi myös innostua. Herättää uteliaisuutensa ja katsella risteyksessä molempiin suuntiin. Ihastua jo etukäteen niistä iloisista yllätyksistä, joita tuntemattoman tien päästä voi löytää. Valita jompikumpi suunta ja päättää palata toiseen suuntaan, mikäli ensimmäinen valinta ei tuntuisikaan oikealta.
Jos ei matkanteko olekaan ollut siihen saakka vastuullista, voi reaktiostaan ottaa vastuun.
Aina.
Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.
