Laaja kulma -blogissa tehdään hyvinvointihavaintoja arjen keskellä. Kirjoittaja Terhi Bunders kyseenalaistaa elämän “pitäisi” -malleja ja pyrkii päivittäin harjoittamaan hyväksyvää läsnäoloa.
Ajattelin ryhtyä energiansäästötalkoisiin. Tällä kertaa energiansäästö koskee kovin itsekkäästi itseäni.
Työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä omaa ja koko perheen energiankäyttöä on pakko (siis ihan oikeasti pakko) miettiä. Huonoista yöunista tai lapsiperhesairastelusta johtuvaa arkea ei jaksa, jos siinä on tuhat, tai edes viisi, liikkuvaa osaa. Mutta energiankäyttöä mietin myös lomalla. Omia akkuja ei ladata aikataulutetussa, eri intressiryhmien (puolisot, lapset, sukulaiset) ristiriidat käsittävässä lomasukkuloinnissa. Akkujen lataaminen vaatii usein hyödytöntä, haahuilevaa ja päämäärätöntä ajankäyttöä. Usein tällaista aikaa ottaa vasta sitten, kun ”kaikki” on jo tehty.
Myös itseään kohtaan voi olla taloudellinen ja välttää turhaa energiankäyttöä. Turha tarkoittaa tässä yhteydessä väärällä tavalla kuluttavaa energiaa tai pelkästään energiaavievää toimintaa. Aina ei tosin tiedä, viekö vai tuoko jokin toiminta energiaa – ja tätä ei auta kuin kokeilla. Kun itseään oppii tuntemaan paremmin, tajuaa myös omaa energiankäyttöänsä. Ponnistelu itselle tärkeän asian eteen ei ole oikea paikka säästää energiaa.
Fyysisen toiminnan lisäksi todellisia energiasyöppöjä ovat omat ajatukset. Toki myös välillä tietyt ihmissuhteet, tietyt tilanteet, paikasta toiseen siirtyminen ja rutiinit, mutta usein näihin ei voi vaikuttaa – omiin ajatuksiin suhtautumiseen sen sijaan voi. Monet ajatukset eivät edes näy mitenkään omassa toiminnassa, ne vain pitävät oman peruskulutuksen korkealla. Mutta jo tämän huomaaminen riittää. Se on alku uudelle suhtautumiselle omiin ajatuksiin.
Vaikka lomalla palautuminen on tärkeää, on arjen järjestäminen mahdollisimman helpoksi vielä tärkeämpää. Kukaan ei pysty pitkään elämään yli energiavarojensa, eikä yksi loma tätä paikkaa. Ja lisäksi, ylisuuret lomaodotukset johtuvat usein epätyydyttävästä arjesta. Jos arki on hyvää ja täynnä itselle mielekästä tekemistä, ei loma eroa arjesta kovinkaan paljoa. Riemukseni huomasin lomalla myös tämän!
Jos ei halua elää yli omien energiavarojensa, tarkoittaa se myös kivasta luopumista. Tämä on vaikeaa, koska ensimmäinen perusajatus kivasta luopumiselle on, että jään jostakin paitsi. Fakta on, että niin jäänkin, mutta tilalle saan jotakin muuta. Nykyisin pystyn jo ajattelemaan, että ihan sama mitä. Ei sen niin väliä.
Olen kuitenkin oivaltanut, että tietynlainen rentous ja luottamus elämään säästävät huiman, ehkä jopa suurimman, määrän energiaa. Mistä rentous, helppous ja luottamus sitten syntyvät? Kokeilemalla ja altistumalla itse elämälle, vaikka pelottaisikin. On pakko kokeilla, epäonnistua, etsiä, tyytyä ja nousta sängystä vielä seuraavanakin aamuna. Pienin askelin sitä oppii elämään sen kanssa, mitä on. Vastaanpyristely ja kontrolli kun vasta energiaa vievätkin.
Uskon ja toivon, että omaa energiaa voi oppia säästämään ja itseään lataamaan yhtä vaivattomasti kuin kännykkää tai kannettavaa. Joka ilta ei ole pakko mennä lopenuupuneena energiat käytettynä nukkumaan. Jonakin iltana, ihan pian, olen oppinut ihailemaan uskomatonta taivasta, ukkoskuuroa tai kaupungin siluettiin maalattua taidokasta sateenkaarta.
