”Uskon, että jos jokin yritys haluaa itselleen luovempia työntekijöitä, sen on pidettävä huolta siitä, että työntekijät pitkästyvät välillä. En tarkoita pitkästynyttä istumista liian pitkissä ja aivan mielenkiinnottomissa kokouksissa enkä palkankorotuksen saamatta jäämisen päivittelyä, vaan työjärjestykseen jääviä aukkoja, joiden kohdalla ei tehdä mitään erityistä. Paikalla voisi olla olla lepotuoli, jossa voisi silloin tällöin luvallisesti hieman liikahdellen istua tunnin, pari. Tai että olisi tilaisuus käydä joskus kävelyllä tai olla kotona olematta yhtään ahkera. Tällainen pienimuotoinen hidastaminen voisi osaltaan panna käyntiin suuren muutoksen.”
”Me kaikki tarvitsemme pitkästymistä. Kun siitä aiheutunut shokki on laantunut, ja olet oivaltanut, ettei sinun tarvitse tappaa kaikkia ikävystymisen merkkejä heti, voit vähitellen vajota mietiskelyyn. Mietiskely ja aika antavat uusia ajatuksia, ja ilman uusia ideoita ei yhteiskunta enää menesty vaan jää tyhjäkäynnille.”
Kirjasta Karin Lilja: Vähempi parempi – 77 keinoa, jotka muuttavat elämäsi, Aurinkokustannus 2011
”Luovuus tarvitsee aikaa, pysähtymistä, turvallisuutta ja hitauden kulttuuria, jossa voi jopa laiskotella, ladata itseään. Luovuudesta yli 90 prosenttia on tiedon hankkimista, kurinalaista työtä, virheistä oppimista, arkista tekemistä ja rutiineja. Sitten tulee se 10 prosenttia. Jos kaikki edellä sanottu on tehty, siis jos, niin noista vaivaisista prosenteista syntyy se pieni ero, joka erottaa toisistaan maailmanluokan menestyjät ja piirisarjalaiset.”
– Kirjasta Tapio Aaltonen: Luova kutsumus – Tarkoituksen kokemisen taito, Kirjapaja 2007
