Tällainen on tulevaisuuden johtaja

Uusi sukupolvi tulee vaatimaan työelämältä ja tulevaisuuden johtajilta uudenlaisia asioita. Enää ei riitä, että on päässyt johtamisenkurssista läpi ja osaa teorian.

Tulevaisuuden johtajan pitää opiskella ennen kaikkea itsensä, jotta voi kokea sydämestään, mitä on olla ihminen ihmiselle. Tulevaisuuden johtajalta ei ehkä vaadita määrällisesti enemmän kuin ennen vaan erilaisia asioita. Jos sinulla on tulevaisuuden pomo tai tunnet sellaisen, ilmianna hänet meille: lue ohjeet tästä.

Tulevaisuuden johtaja…


1. …on läsnä omille tunteille
Tietoisesti läsnäoleva ihminen tietää tunteidensa merkityksen. Hän ei pakene tunteitaan, vaan osaa nähdä omat tunteet ominaan eikä sysää niiden syntymistä muiden syyksi tai ansioksi. Hän arvostaa tunteitaan, sillä ne kertovat hänestä itsestään.

Hyvä johtaja hyväksyy kaikki tunteensa, eikä vastusta niitä. Omien tunteiden tukahduttaminen ilmenee usein lihasjännityksinä tai muuna kehon panssaroitumisena.

2. …on läsnä toiselle
Itselleen läsnä oleva ihminen pystyy olemaan myös läsnä toiselle. Jokainen ihminen aistii, jos toisen mieli on jossain muualla kuin siinä hetkessä, ehkä seuraavassa tapaamisessa, ehkä seuraavassa sähköpostissa.

Menestyksekäs johtaja pitää kaikkein tärkeimpänä juuri sitä hetkeä, missä hän kulloinkin on; hän pitää tärkeänä, että voi läsnäolollaan tehdä onnelliseksi sen ihmisen, kenen kanssaan hän sillä hetkellä on. Mikään eikä kukaan ole tärkeämpää kuin ihminen, jonka kanssa saa olla juuri nyt. Niin kasvotusten, puhelimessa kuin sähköpostin välityksellä.

Ja jollei johtaja ole läsnä johdettavilleen, kuinka hän voi sanoa arvostavansa heitä?

3. …kohtaa ihmisen ihmisenä
Tiedostava johtaja arvostaa jokaisessa ihmisessä samaa ihmisyyttä kuin hänessä itsessään on – riippumatta teoista. Toisin sanoen vaikka toisen ihmisen kaikkea käyttäytymistä ei aina pidä hyväksyä, hänet tulee hyväksyä ihmisenä.

Myötätuntoinen johtaja osaa katsoa niin tarkasti, että hän näkee asioiden ja tekojen taakse, ja on näin lähempänä jokaista ihmistä.

4. …rikkoo rutiineja
Tulevaisuuden johtaja kohtaa jokaisen työntekijänsä ”hänenä” eikä tapauksena. Hän ymmärtää, että johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea rutiininomaisen vuorovaikutuksen hylkäämistä sekä uskallusta ja halua kohdata jokainen ihminen ja tilanne uutena, puhtaalta pöydältä.

Havahtuminen-kirjassa Mello antaa aiheesta oivallisen esimerkin. Kun lapsi katsoo lintua, hän näkee sen siipien ja pään liikkeet, sulan vaihtelevat värit ja kuulee laulun eri vivahteet. Sitten aikuinen kertoo lapselle linnun olevan ”varpunen”. Seuraavan kerran kun lapsi näkee tuon linnun, hän muistaa käsitteen ”varpunen”, jolla on tietyt ominaispiirteet. Lapsi lakkaa ihmettelemästä ja havainnoimasta yksittäistä lintua, hän alkaa nähdä sen lajinsa edustajana. Näin käy usein myös johtajalle, joka on lukenut kaiken teorian johtamisesta.

5. …hidastaa
Tulevaisuuden johtaja ymmärtää hidastamisen merkityksen omassa ja muiden työssä. Hidastaa voi työpäivän lomassa hengittelemällä, kävelemällä tai vaikka syömällä rauhassa ja tiedostaen.

Hidastaminen auttaa johtajaa vahvistamaan läsnäoloa, mikä taas auttaa häntä olemaan kosketuksissa kaikkiin sisällä ja ympärillä oleviin positiivisiin voimiin. Kun antaa positiivisuudelle maaperän kasvaa, se alkaa levitä.

6. …osaa johtaa itseään
Parhaiten toisia ihmisiä osaa johtaa hän, joka osaa johtaa itseään. Ja itseään osaa johtaa, kun on tutustunut omaan itseensä.

Tulevaisuuden johtaja näkee peilejä muissa ihmisissä, kuten työntekijöissään, ja hän haluaa tulkita peilikuvaansa. Hän osaa nähdä esimerkiksi vallitsevan työilmapiirin omana kuvanaan, eikä hän syytä ongelmista ulkopuolisia asioita, kuten muita ihmisiä, onnea tai olosuhteita.

Tiedostava johtaja osaa erottaa omat ja muiden tunteet toisistaan. Tämä on johtajalle itselleen tärkeää, sillä työyhteisö sijoittaa usein johtajaansa omia tunteitaan, kippaa siis oman kuormansa.

7. …on tunneälykäs
Tulevaisuuden johtajalla on henkilökohtaisia ja sosiaalisia tunnetaitoja. Henkilökohtaisia taitoja ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Itsetuntemus tarkoittaa kykyä tunnistaa omia tunteita, arvioida itseä ja luottaa itseensä. Itsehallinta on omien tunnetilojen, mielihalujen ja voimavarojen säätelykykyä. Motivoitumiseen taas kuuluu ne tunneominaisuudet, jotka ohjaavat ja helpottavat päämäärien saavuttamista.

Sosiaalisilla tunnetaidoilla tarkoitetaan empatiaa ja sosiaalisia taitoja. Empatia on toisen tunteiden, tarpeiden ja huolenaiheiden tajuamista. Empaattinen ymmärtää muita, on palvelualtis ja tietoinen ryhmän tunnevirtauksista. Sosiaaliset kyvyt tarkoittavat taitoa saada aikaan haluttuja reaktioita muissa.

8. …on yhtä aikaa perillä ja tavoitteellinen
Hyvä johtaja näkee suunnan ja tavoitteen, jota kohti on viisasta kulkea. Samalla on katsottava niin lähelle, että pystyy näkemään ne mahdollisuudet, jotka ovat läsnä tässä ja nyt. On kuljettava kohti tavoitteita ja osattava nauttia perillä olosta jo ennen kuin on ottanut ensimmäistäkään askelta.

9. …ymmärtää puheen voiman
Sanat toimivat kuin valonheittäjät: ne valaisevat todellisuudesta vain sen puolen, johon suuntautuvat. Jos jokin tilanne kuvataan innostavaksi, se koetaan innostavammaksi kuin jos se olisi kuvattu hankalaksi.

Tiedostava johtaja kuulee oman puheensa ja osaa valita sanat, jotka kannustavat kehittymään. Hän kääntää katseen myös omaan itseensä ja siihen, miten hän puhuu itselleen: kannustaako vai sättiikö. Mitä johtaja ajattelee itsestään ja miten hän puhuu itselleen ilmenee hänen puhutellessa muita.

10. …antaa myönteistä palautetta
Itsensä hyväksyvä esimies on itselleen riittävä ja osaa olla tyytyväinen itseensä. Näin hänellä on osaamista ja uskallusta suunnata valonheittäjää toisen ihmisen hyviin ominaisuuksiin. Hän osaa kastella mahdollisuuksien siemeniä jokaisessa työntekijässään. Ja ne siemenet kasvavat, joita kastellaan ja hoidetaan.

11. …katsoo positiivisten lasien lävitse
Tietoisesti ajatuksia ja sanoja muuttamalla voi vaikuttaa omaan asennoitumiseen, sillä todellisuus muuttuu sen mukaan, miten sitä nimetään. Aina voi valita näkökulman ja ajatustavan. Kun johtaja suhtautuu itseensä positiivisesti, hän huokuu positiivista asennoitumista ulospäin. Kun hän ei suhtaudu esimerkiksi uusiin ideoihin epäillen vaan ”miksipäs ei”-asenteella, hän lähettää positiivista ja luovaa energiaa koko työyhteisöön.

Hyvä johtaja on kiitollinen siitä, mitä on päivän tai vaikka vuoden aikana saatu aikaan, eikä painota sitä, mitä jäi saavuttamatta. Saavuttamatta jääneet asiat hän sijoittaa tulevaisuuden tavoitteiksi.

Positiivinen johtaja suhtautuu arvostavasti menneeseen, nykyiseen ja tulevaan. Ongelmanratkaisu-metodin sijaan hän tutkii aikaisemmat menestymiset ja nykyiset voimavarat, hän kuvittelee toivotun tulevaisuuden, hän luo toimintaa, joka vie kohti toivottua tilaa ja toteuttaa muutoksen ja ylläpitää sitä.

12. …näkee itsensä yrityksen peilinä
Jokainen johtaja näkee yrityksensä omien käsitystensä, mielikuviensa ja asenteidensa läpi. Yritys näyttäytyy siis sellaisena kuin johtaja on. Tämä näkemys muuttaa myös todellisuutta johtajan, ja sitä myötä myös muiden, mielikuvien kaltaisiksi.

13. …ymmärtää hiljaisuuden merkityksen
Hiljaisuus on ainoa paikka, missä todellinen johtajuus kehittyy. Pysähdyspaikoilla on mahdollisuus keskustella itsensä kanssa ja tutustua itseensä, kysyä mitä minulle kuuluu. Kun tietää, mitä itselle kuuluu, on helpompi johtaa muita ja ottaa vastaan muiden kuulumiset – olivat ne millaisia hyvänsä.

14. …on palvelija ja valmentaja
Tulevaisuuden johtaja on valmentaja ja palvelija, joka auttaa toista ihmistä löytämään ja saavuttamaan omat tavoitteet hänen omia voimavarojaan käyttäen. Valmentava johtaja auttaa, mutta ei tarjoa valmiita ratkaisuehdotuksia.

Lisäksi valmentaja näyttää suunnan sekä motivoi, innostaa ja inspiroi.

15. …on suora
Suoruus on sen esille ottamista, jonka yhteisen edun nimissä on tultava esille, jotta jotain tärkeää ei jäisi tekemättä, oleellista ymmärtämättä tai jotain ilmeistä haittaa havaitsematta. Suoruus on siis välttämättömän artikulointia.

Suoruuden seurauksena joku saattaa loukkaantua, mutta tiedostava johtaja sanoo sen, mitä on sanottava.

Hyvä johtaja ei tee suoruudesta ja oikeassa olemista egotrippiä, eikä hän korosta itseään. Toisaalta johtaja korjaa reilusti omaa kantaansa, jos huomaa siihen olevan aihetta.

16. …sallii oman tietämättömyytensä
Työyhteisössä, jossa johtajan ei ole pakko tietää kaikkea, uskalletaan helpommin kysyä ja ihmetellä. Tutkimusten mukaan oman epävarmuutensa tunnustavat esimiehet, jotka samalla luottavat työntekijöidensä kyvykkyyteen, synnyttävät parhaiten itsenäisyyttä työyhteisön toiminnassa ja päätöksenteossa. Tietämättömän johtajan rooli viestittää myös, että tietämättömyys on sallittua muillekin.

Lähteet:

Kai Hellblom, Seija Mauro, Matti Salo: Johtamisen nyt – Tietoinen läsnäolo johtajuudn kivijalkana, Edita 2006 (painos loppuunmyyty)

Anthony de Mello: Havahtuminen, Like 1999