Yksi yleinen teema, johon törmään psykologin asiakastyössäni on, että sosiaalisten tilanteiden kohtaamisesta huolimatta sosiaalinen jännittäminen ei helpota. Yleinen logiikka sosiaalisen jännittämisen helpottamiseen on seuraava; Kun kohtaat jännittäviä tilanteita riittävästi, jännittäminen helpottaa. Kun hyppäämme uimatornista kymmenen kertaa, niin kymmenennellä hypyllä pelkoreaktio ei ole enää niin suuri, koska olemme oppineet aiemmista hypyistä, että hyppy on lopulta vaaraton.
Täysin sama periaate pätee suurimmaksi osaksi sosiaalisten tilanteiden kohtaamiseen, mutta ei aina. On valtava määrä yksilöitä, jotka työssään tai vapaa-ajallaan kohtaavat sosiaalisia tilanteita säännöllisesti ja silti jännittävät niitä. Tässä on usein taustalla pyrkimys sosiaalisen jännittämisen piilottamiseen, joka kumpuaa herkkyydestä muiden ihmisten negatiivisille arvioille.
Piilottamisen taustalla on usein uskomus, että muut ihmiset arvioivat meitä jännittämisemme vuoksi negatiivisemmin. Usein ihmiset kuvaavatkin esimerkiksi esiintymistilanteissa, että eivät jännitä niinkään itse tilannetta, vaan juuri oman esiintymisjännityksensä näkymistä muille ihmisille. Monella ydinpelkona ei siis ole varsinaisesti itse sosiaalinen tilanne, vaan oman jännittämisen näkyminen muille kyseisessä sosiaalisessa tilanteessa.
Kun yksilöt pelkäävät tulevansa negatiivisesti arvioiduksi oman jännittämisensä vuoksi, he kokevat usein pakottavaa tarvetta piilottaa oma jännittämisensä. Jännittämisen piilottaminen puolestaan käynnistää itsetarkkailun kokemusmallin, jossa suuri osa energiasta menee piilottamisen onnistumisen tarkkailuun. Kun keskitymme sosiaalisen tilanteen ja muiden ihmisten sijaan siihen, kuinka hyvin onnistumme jännittämisemme piilottamisessa, korjaavat positiiviset kokemukset menevät meiltä ohitse. Tämän vuoksi aivomme eivät koskaan opi, että hyppy sosiaaliseen tilanteeseen oli pohjimmiltaan vaaraton. Voimme kuitenkin pyrkiä korjaamaan asiaa seuraavien ohjeiden avulla:
1.Anna jännittämisen elää omaa elämäänsä pyrkimättä siitä eroon. Kun et pyri jännittämisestä eroon, se menee nopeammin ohi, etkä jää siihen samalla tavalla lukkoon.
2.Anna jännittämisesi näkyä muille ihmisille. Kun annat jännittämisesi näkyä muille ihmisille, opit huomaamaan, että muut eivät suhtaudu siihen yhtä negatiivisesti kuin kuvittelet.
3.Kerro jännittämisestäsi avoimesti muille ihmisille. Kun puhut jännittämisestäsi avoimesti muille, huomaat, että muut suhtautuvat sinuun kannustavammin kuin kuvittelet.
Jännittäjät usein kertovat minulle, että haluaisivat oppia suhtautumaan sosiaalisiin tilanteisiin rennommin. Avain ei kuitenkaan ole siinä, että oppii suhtautumaan sosiaalisiin tilanteisiin rennommin, vaan siinä, että oppii suhtautumaan omaan jännittämiseensä rennommin.
Kun näytämme jännittämisemme muille avoimesti, kohtaat ydinpelkoamme, että jännittämisen paljastuminen muille olisi vaarallista. Toki joku saattaa ajoittain huomauttaa jännittämisestämme jotain ikävää. Tätäkään ei pidä kuitenkaan pelätä, vaan tämä on kuin hierontaa juuri oikeaan kipupisteeseen. Tämän seurauksena opimme sietämään paremmin negatiivisia arvioita ja opimme, että vaikka ne saattavat tuntua hetken ikävältä, niihin ei kuole.
Kirjoittaja Joni Martikainen on psykologi, tietokirjailija ja Ujonrohkaisija-palvelun päätuotekehittäjä. Ujonrohkaisija on kehitetty sosiaalisesti herkille jännittäjillle. Palvelu tarjoaa tutkittua tietoa, yksilöllisen tilannekartoituksen, sosiaalisen harjoitteluohjelman sekä psykologi-asiantuntijan henkilökohtaista ohjausta. Lisätietoja Ujonrohkaisija-palvelusta löydät TÄÄLTÄ.
