Kirjoittaja Ville Virmajoki on kansainvälisen turvallisuusalan ammattilainen, terapeutti ja tulkki, kolmen aikuisen tyttären faija ja kaveri, ammattimaisen sporttipirkon avopuoliso ja Dalai Lama -fani, kamppailulajeja elävä ja omia mielenliikkeitään harrastava suomalainen mies. Villen vastaanoton löydät täältä: https://therapyfinland.com ja www.lyhytterapia.com
Paineensietokyky, kärsivällisyys, kestäminen, pitkäjännitteisyys, jaksaminen – kaikki arvostettuja, vahvan ihmisen piirteitä. Kuokka suohon ja kyntämään, pure sitä jäistä käpyä vaikka hammas olisi poikki….eikö niin? Mutta entäs kun pahimman pelkäämisestä ja parhaan toivomisesta tulee paha tapa?
Monelle meistä kovista kokemuksista ja niiden pitkittymisestä tulee ainoa tuttu olotila, jopa fyysisine stressioireineen. Helposti tätä alkaa pitää normaalina, kärsimisestä tulee jopa itsetuntokriteeri. ”Minä olen ainoa aikuinen täällä” tai ”olen ainoa, joka pitää tämän puljun pinnalla”. Monia meistä tähän ansaan ajaa pelko uusista pettymyksistä, suruista ja vaikeuksista. On helpompaa olla uskomatta onneen ja helpompaan elämään, ettei tarvitsisi taas karvaasti pettyä. Ihan ymmärrettävää itsesuojelun nimissä.
Kun on aikansa yrittänyt selviytyä, ei jatkuvaa jaksamisen kamppailua enää pidä mitenkään poikkeavana, vaan siitä tulee tapa ja sääntö. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä – ihanko oikeasti, hyvä ystävä?
Varmaan meistä jokainen tuntee ihmisen, joka jatkuvasti siirtyy vaikeudesta toiseen työmaailmassa, terveytensä kanssa tai esimerkiksi parisuhteissa. Ystäväsi, joka siirtyy jatkuvasti parisuhteesta seuraavaan pahoinpideltäväksi, hyväksikäytetyksi, ehkä petetyksi? Tai se tuttu yrittäjä, joka tuskailee firmansa kanssa kaiken valoisan ajan ja ottaa sivulle toisen työn koska ”ei oikein suju”, ja terveytensä petettyä menettää molemmat. Ja aloittaa alusta tehdäkseen saman uudelleen?
Jonkin aikaa sitten ystäväni soitti minulle kesken tavallisen työpäivän melkein paniikissa. Hän oli vuosia jatkuneiden talousvaikeuksien jälkeen vihdoin saanut tilanteensa helpottumaan niin, että oli ensimmäistä kertaa vuosiin uskaltanut ostaa itselleen vaatteita ja remontoinut perheensä kotia. Asioita, joita keskivertomeikäläinen tekee sen suuremmin miettimättä. Pari viikkoa tilanteensa helpottumisen jälkeen ystäväni sai ihan fyysisen paniikkikohtauksen kesken ihan tavallisen yrittäjän työpäivän. Kohtauksen, jonka aiheutti ajatus siitä, ettei hän pariin viikkoon ollutkaan jemmannut kaikkia jyviä ja varautunut pahaan joka tulee ihan kohta.
Voisiko ajatella, että nämä ihmiset eivät ole huonossa jamassa koska tekevät näin, vaan valitsevat saman kaavan koska tarvitsisivat jo apua? Voi olla vaikea esimerkiksi ymmärtää joutuneensa parisuhteeseen, jossa ei pidetäkään itsestäänselvänä tai sorreta. Krooniseksi muuttumassa oleva hyvä olo voi aiheuttaa jopa paniikkireaktioita, kun turvallinen surkeus katoaa. Voi olla, että näille tuttavillemme tuskailun katoaminen olisi hirvittävän pelottavaa. Entä sinulle?
Noh, sinä ainakin olet valmis muutokseen. Tiedän sen siitä, että luet tätä kirjoitusta juuri nyt.
On ihan normaalia olla epätoivoinen, joskus elämä vaan käy vähän ylivoimaisen tuntuiseksi. Tarpeeksi kauan jatkuessaan paine ja kivulias olo alkaa tuntua tutulta, ja sen uhri alkaa helposti kertoa itselleen tämän olevan normaalia. Älä siis syyttele itseäsi turhaan, jos olet tähän tottunut. Asioihin tottuminen on normaalia ja ok, tuska ei. Sinä kuitenkin olet selvinnyt joka päivästä tähän asti, ja selviät muuten jatkossakin.
Sinunkin elämässäsi on iloa ja tyytyväisyyttä, voi vaan olla ettet ole vielä uskaltanut nimetä niitä sellaisiksi. Milloin viimeksi olet ollut hetkessä, jossa olet unohtanut murheen ja stressin joka sinua eniten painaa? Missä tämä tapahtui? Miltä se tuntui? Missä fyysisesti? Tuo tunne on sinun Leposi, Ilosi, Helpotuksesi – miksi vain haluat sitä kutsua.
Se mihin keskityt, vahvistuu. Nyt keskity vahvistamaan sinun hyvää oloasi.
Tiesitkö, että sinulla on vapaus valita? Oma mielesi tuottaa kaikki ajatuksesi ja tunteesi ja juuri sinulla on kyky ja vapaus valita, mitkä tunteet ja ajatukset mielesi ja kehosi valtaavat. Tämän hallinta on yllättävän helppoa toteuttaa, se vaatii vain harjoitusta.
Kokeillaan! Seuraavan kerran, kun tunnet pelkosi, kauhusi tai ahdistuksesi hiipivään mieleesi ja kehoosi, tee seuraavasti:
- Anna tunteen tai ajatuksen tulla, älä turhaan vastusta sitä (olet ihan äsken luonut tuon tunteen).
- Totea mielessäsi: ”tuossahan se taas on”, katsele ja tunnustele sitä hetken aikaa. Miltä se näyttää? Missä näet sen? Missä ja miltä se tuntuu?
- Hyväksy se, että olet tällaisen ajatuksen ja tunteen luonut, vaikka tyytyväisyydellä; olet muuten aika taitava.
- Päästä siitä irti – anna sen mennä menojaan.
- Nouse seisomaan, vedä pitkään ja syvään henkeä, keuhkot täyteen, pidätä hengitystäsi 3 sekuntia ja – huokaise ÄÄNEEN helpotuksesta.
- Palaa hyvän olon tunteeseesi, luo se kuvana eteesi. Mistä tilanteesta, paikasta, ihmisestä, tekemisestä se syntyy? Missä se tuntuu?
- Päätä, milloin ja miten seuraavan kerran toistat tuon edellisen – teet asiaa, tapaat ihmistä tai olet .paikassa, josta tuo tunne syntyy.
- Tee se niin pian kuin mahdollista.
- Toista mahdollisimman usein.
Se mihin keskityt, vahvistuu. Näin ollen, vahvista hyvää mielessäsi niin usein ja paljon kuin ikinä mahdollista. Huomaat pian, kuinka kipuilu, vaikeus ja vallalla ollut tuska alkaa hälvetä elämästäsi. Lupaan, että kun annat tämän ensimmäisen muutoksen alkaa tapahtua, annat itsellesi luvan elämäsi muuttamiseen. Ja sitten vasta alkaakin tapahtua!
