Tutkija: Intuitio on tietoa siinä missä järkiajattelukin

Mitä intuitio oikein on?

Intuitiosta on välillä vaikea puhua, kun se tuntuu olevan kuin liukas saippua käsissä: juuri kun saa siitä otteen, se lipsahtaa käsistä. Samalla kun yrittää määritellä sitä, sanat pakenevat. Siinä tuntuu olevan monta ulottuvuutta.

Jos tutkailemme psykologiaa, löydämme käsitteet intuitio ja päättely. Psykologiassa intuition piiriin kuuluvat vaistot, automaattiset toiminnot ja muut tiedostamattomat prosessit, kun taas päättelyyn luetaan kaikki tietoiset kognitiiviset prosessit. Kaikesta tiedostamme vain 5–10 prosenttia on tietoista päättelyä ja 90–95 prosenttia ei-tietoista.

”Tietoisen päättelyn tiedon käsittelyn nopeus on noin 40–50 bittiä, kun taas tiedostamattomien ärsykkeiden määrä eri aistikanavien kautta arvioidaan olevan 11 miljoonaa bittiä. Mutta tuo luku voi olla paljon suurempikin”, intuitiotutkija Asta Raami tarkentaa.

Ei-insinöörikielellä tämä tarkoittaa sitä, että tietoinen mielemme käsittelee vain murto-osan siitä kaikesta informaatiosta, jonka otamme vastaan.

”Intuitiivinen puoli esikäsittelee koko ajan valtavaa tietovirtaa, joista vain pieni osa, tärkeät asiat, nousee tietoiselle puolelle jatkokäsittelyyn. Tärkeää voi olla esimerkiksi ongelmanratkaisu tai hengissäsäilyminen”, Asta sanoo.

Kun esimerkiksi istut bussissa selailemassa päivän uutisia kännykälläsi, tietoinen mielesi on kiinni sanoissa, ajatuksissa ja havainnoissa siitä, mitä luet. Samalla aistit ottavat vastaan valtavan suurta määrää informaatiota esimerkiksi liikkeestä, tilasta, omista kehon toiminnoista, tuoksuista, äänistä – aivan kaikesta. Et ole tietoinen noista asioita, ellei bussi yhtäkkiä nytkähdä odottamattomasti. Saatat myös kuulla ”sivukorvalla” ääniä, jotka aiemman tietosi pohjalta viittaavat esimerkiksi siihen, että joku nousee rattaiden kanssa bussiin. Kaikki tuo taustahälinä saattaa mennä sinulta ihan ohi, mutta silti ikään kuin tiedät, mitä ympärilläsi on tapahtunut.

”Intuitio on monien aistimusten yhdistämistä. Kun näkee ja aistii asioita ympäristöstä, kaikesta aistimuksesta syntyy kokemus, joka joko vahvistuu tai heikkenee seuraavassa kokemuksessa. Tämän seurauksena tulee tunne siitä, mihin kaikki on muuttumassa: mitä ihmiset tuntee yksilöinä ja miten se muokkaa kollektiivista alitajuntaa”, musiikkivaikuttaja Asko Kallonen kuvailee ja jatkaa:

”Esimerkiksi artistin seuraavia singlebiisejä valitessa saan tietoa monesta suunnasta: aistin ja kuuntelen tuntemuksia ja mielipiteitä sekä ympäristöstä että musiikista, ja minun tehtäväni on olla siinä välissä päättelemässä, miten nuo kaksi maailmaa kohtaavat. Musiikki on konkreettisesti ilmanvärähtelyä, abstraktia materiaalia ja sitä kautta tunteen välittämistä, ja on monien aistimusten ja tietojen synnyttämä kokemus, mikä biisi esimerkiksi valikoituu singleksi.”

Asta löysi kirjallisuudesta tutkimustensa aikana erilaisia tietämisen tapoja, jotka pohjautuvat erilaisiin kognitiivisiin prosesseihin:

  1. Mutu-perstuntuma-tieto pohjautuu pitkälti oppimiseen ja assosiaatioihin. Ihminen kerää elämänsä varrella monenlaista tietoa, joka ikään kuin kerääntyy yhteen, kun tehdään tai arvioidaan päätöksiä. Tämä voi olla epäluotettavaa ja epävarmaa.
  2. Asiantuntijan tieto syntyy 10 000 aktiivisen harjoittelutunnin jälkeen. Asiantuntijuus voi olla myös sanatonta tietoa, jota saattaa olla vaikea opettaa muille. Asiantuntija ”vaan tietää”, koska hänellä on niin paljon kokemusta erilaisista tilanteista. Ei-tietoiseen on varastoitunut valtava määrä tietoa.
  3. Radikaali innovointi on kykyä ylittää oman asiantuntijuuden rajat ja luoda täysin uutta oman asiantuntemuksensa ulkopuolella. Tähän kuuluvat esimerkiksi nobelistit, jotka kykenevät visioimaan seuraavalle vuosisadalle, tai keksijät, jotka pystyvät luomaan sellaista, joka ei perustu olemassaolevien asioiden uudelleen yhdistelyyn.
  4. Suora tietäminen tarkoittaa asioita, joita ei niin sanotusti pitäisi voida tietää. Se voi olla epätavallista tietämistä, kuten ennalta aavistamista. Kyse ei ole yliluonnollisesta asiasta.