Luin lääkäri Emilia Vuorisalmen Sekaisin Lovesta – Rakkauden käsikirja- tietokirjan, johon hän on koonnut tutkimustietoa rakastumisen aivokemiasta ja biologiasta.
Rakkauden voi jakaa kolmeen vaiheeseen: seksuaaliseen himoon, romanttiseen rakkauteen ja kiintymykseen. ”Jokainen tunnekeskus tukee ihmissuvun jatkumista omalla tavallaan”, Vuorisalmi sanoo. Alkuvaiheen huumaantumisen laantuminen on luonnollista, eikä tarkoita suhteen huononemista, vaan kehittymistä kohti uusia ja usein tunteellisesti eheämpiäkin vaiheita.
Oma elämänmittainen ihmisenä ja samalla parisuhteen toisena osapuolena kehittyminen koostuu sykleistä ja vaiheista, jotka eivät ole toinen toistaan huonompia tai parempia, vaan omalla tavallaan kiehtovia ja erilaisia.
”Intohimoinen rakastuminen kuluttaa energiaa, joten nääntyisimme, mikäli tila kestäisi ikuisuuden”, sanoo Vuorisalmi. Vaiheet kuljettavat parhaimmillaan kohti yhä syvempää ymmärrystä ja kiintymystä, jos saamme haasteet matkan varrella työstettyä voimavaroiksemme ja opiksemme.
Viettejä ja järkeilyä
Rakastumista ohjaavat sekä alkukantaiset vietit että tietoinen ajattelumme. Viettimme vaikuttavat siihen, minkä oloiseen ja näköiseen ihmiseen tunnemme vetovoimaa. ”Ihastumme yleensä ihmiseen, jonka älykkyystaso vastaa omaamme”, sanoo Vuorisalmi.
Yhden illan jutuissa tästä ja muistakin kriteereistä tingitään. ”Näin ollen kaunis, älykäs ja hauska nainen saattaa usein joutua ihmettelemään, miksei kukaan kiinnostu hänestä ennen aamuyön tunteja, jolloin alkoholin vaikutuksen alaiset miehet uskaltautuvat jopa haastavamman kohteen luo”, Vuorisalmi kirjoittaa.
Tietoisen (aivokuoressa tapahtuvan) ajattelun avulla voimme punnita suhteen onnistumisen todennäköisyyksiä plussilla ja miinuksilla mutta emme pysty tietoisesti vaikuttamaan alkukantaisiin osiin aivojamme (ns. liskoaivot). Vuorisalmi sanoo, että ”Aivojen kuorikerros ei kuitenkaan pysty tuottamaan kemikaaleja, jotka herättävät onnellisuuden tunteen.
Onnellisuutta ei voi siis saavuttaa pelkällä järkeilyllä. Onnellisuus on lähtöisin eläimellisistä aivoistamme, jotka reagoivat samoin kuin miljoonia vuosia sitten selviytymisellemme tärkeisiin asioihin.” Aivojen alkukantaiset osat analysoivat biologista yhteensopivuutta, jonka takana on luonnon tarkoitus tuottaa jälkeläisiä ja pitää yllä elämää.
”Etsimme geeniperimältään itsemme kaltaisia mutta kuitenkin sopivasti erilaisia kumppaneita.” Ihastumme biologisista syistä myös ulkoisesti usein hieman samankaltaisiimme. ”Apinoilla ja kädellisillä näköaisti on ollut aina erittäin tärkeässä asemassa ja saamme 80 % ulkopuolelta tulevasta informaatiosta juuri näköaistin avulla”, sanoo Vuorisalmi.
Nykyelämässä parisuhteelle ja perhe-elämälle riittää haasteita, jolloin tietoisen ajattelumme, tunneälykkyytemme ja sosiaalisten taitojemme rooli nousee tärkeämmäksi kuin viettipohjaisessa suhteen alkuvaiheessa. Näitä taitoja voimme määrättömästi kehittää. Voimme kehittyä suhde- ja kommunikointitaidoissamme läpi elämämme. Voimme oppia virheistämme, jotta ne eivät toistu seuraavissa suhteissamme. ”Rakastuminen ei siis ole tahtolaji mutta rakastaminen on”, toteaa Vuorisalmi.
Rakkauden hormonicocktail
Ihastuneen ja rakastavan aivot tuottavat suhteen kehitysvaiheesta riippuen erityisesti dopamiinia, oksitosiinia, serotoniinia, endorfiineja ja noradrenaliinia. Näiden energisoivien, levollisuutta, luottamusta ja vireystilan nousua tuottavien hormonien erittyminen stressihormonien sijaan vaikuttaa myönteisesti kehoomme tasapainottaen hermostoamme ja immuunijärjestelmäämme.
Vuorisalmi toteaa, että sukupuolihormonien eritykseen vaikuttavat myös elämäntapamme ja elintapoja muuttamalla voimme vaikuttaa niin rakastumiseen, seksielämäämme kuin parisuhteen hyvinvointiin.
Make love
Kyselyiden mukaan henkinen yhteys on osoittautunut pitkissä ja onnellisissa parisuhteissa tärkeimmäksi tekijäksi hyvän seksielämän kannalta. Toisaalta hyvä seksielämä ruokkii henkistä yhteyttä, kiintymyksen, empatian ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka puolestaan parantaa seksin laatua.
Kyseessä on itseään vahvistava positiivinen spiraaliefekti, toteaa Vuorisalmi. Hän myös sanoo, että ”Seksin harrastaminen edistää terveyttä monin tavoin. Seksi lievittää stressiä ja ahdistusta sekä voimistaa immuniteettia.”
Suuteleminen on myös hyvin intiimiä informaation vaihtoa, eräänlainen geenitesti sopivasta kumppanista ja vapauttaa elimistöömme erilaisia hyvää tekeviä hormoneja. ”Tutkimusten mukaan parit, jotka suutelevat säännöllisesti, ovat selvästi onnellisempia.”
Epäonnistumiset rakkaudessa
Henkilökohtainen stressi ja väsymys vaikuttavat luonnollisesti myös parisuhteeseen. On syytä katsoa ensin peiliin, jos oma olotila on kärttyinen, koska voimme itse vaikuttaa omaan olotilaamme, eikä vastuuta pidä antaa puolisolle. Kun oma suhtautumistapamme muuttuu, se usein muuttaa myös toisen suhtautumistapaa. Kannattaa joskus unohtaa pultit ja antaa takaisin vain rakkautta, sellaista on vaikea kenenkään vastustaa.
Jos rakkautemme kohde kuitenkin katoaa tahtomattamme, ilman että olemme ehtineet hyväksyä asian, se voi aiheuttaa fysiologisia oireita. ”Rakkauden menetyksen aiheuttama suru ja stressitila voivat ilmetä myös selkäkipuina, unettomuutena, väsymyksenä ja erilaisina tulehduskierteinä. Ruuansulatuselimistömme saattaa reagoida eroon voimakkaasti, ja ihottumat ja allergiat voivat pahentua tunnestressin aikana”, sanoo lääkäri Vuorisalmi.
Kestävän rakkauden salaisuus
Pitkässä ja onnellisessa parisuhteessa olleet ihmiset nostivat kyselyissä kestävän rakkauden salaisuudekseen huumorin, seksin ja kiinnostavien asioiden tekemisen yhdessä. Onnellisuutta tuottavat asiat ovat siis yksinkertaisia, eräänlainen tunteen ja älyn liitto ja voimme kehittyä rakkauden antajina ja vastaanottajina.
ja voimme kehittyä rakkauden antajina ja vastaanottajina.
