Maslowin tarvehierarkian lisäksi monet asiantuntijat ovat todenneet, että rahan arvo häviää sen jälkeen, kun tärkeät fysiologiset tarpeet ja turvallisuuden tarpeet on tyydytetty. Kestävän kehityksen tutkija Arto O. Salonen toteaa, että ”nollien määrällä ei silloin ole enää väliä”.
Nollien sijaan voisi miettiä, mistä muusta palkka voi koostua kuin rahasta. Kun fysiologiset ja turvallisuuden tarpeet on tyydytetty, mitä sen jälkeen tavoitellaan?
Mitä työstä voi saada palkaksi?
1. Iloa.
Työstä syntyvää iloa kutsutaan myös työniloksi. Positiiviset tunteet luovat aloitteellisuutta ja vapauttavat energiaa. Ne lisäävät myös sosiaalisuutta ja luovuutta. Lisäksi positiivisia tunteita kokevan elämä tuntuu sujuvalta ja helpolta. Iloa kokeva ihminen on myös välittömässä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa maailmaan.
2. Energiaa.
Palkkana työstä voi olla myös hyvä energia, virta. Hyvä energia syntyy kokemuksellisesta hyvästä yhteydestä toiseen ihmiseen tai ympäröivään maailmaan. Se on se ”hyvä fiilis”, jota esimerkiksi tapaamisen jälkeen on vaikea selittää. Lisääntynyt hyvä energia saa meidät tuntemaan elämän mukavaksi ja säteilemään sisään- ja ulospäin.
3. Hyödyllisyyden tunteen.
Työ on auttamista, kaikki työ on auttamista. Asiantuntijat sanovat, että työn miellekkyys kärsii, jos emme tiedä, miten oma työmme hyödyttää kokonaisuutta. Kääntäen: Tunnemme kuuluvamme kokonaisuuteen, kun voimme auttaa muita. Tunnemme yhteenkuuluvuutta.
4. Rahaa.
Perinteisen näkemyksen mukaan palkka on yhtä kuin raha. Mutta todellisuudessa tuossa vaihtokaupassa vaihdetaan muutakin. Se, mitä lopulta vaihdetaan ja missä suhteessa, on jokaisen henkilökohtaisen arvion ja priorisoinnin tulos.
Lähteet:
Jouni Luukkala: Jaksaa, jaksaa, jaksaa… – työhyvinvointitaitojen kirja, Tammi 2011
Marja-Liisa Manka: Työnilo, WSOYpro 2011
Edu.fi
Maslowin tarvehierarkia
Arto O. Salosen luento ”Kestävä kehitys kulttuurisen muutoksen suuntana” (14.2.2012)
