Hyvät ihmiset, nukkukaa tarpeeksi!

Henkka Hyppönen vieraili Hidasta elämää -sivustolla loppuvuonna 2011. Henkka on työskennellyt mediassa, yrittäjänä, yritysvalmentajana ja luovana johtajana. Hän uskoo, että elämä on parhaimmillaan sellaisenaan, turhia lisäämättä, turhia poistamatta. Henkka on julkaissut yhteensä kolme kirjaa, viimeisin kirja Nautitaan raakana ilmestyi syksyllä 2011 (Tammi).

Nukuin viime yönä 14 tuntia. En tiedä miksi, enkä muista noin pitkään nukkuneeni aikuisiällä. Mutta sen tiedän, että maailma näyttää tänään erilaiselta kuin eilen.  Mörköjä on paljon vähemmän, ja ne ovat kooltaan pienempiä.

Minulta kysytään usein, mitä työyhteisössä tai henkilökohtaisessa elämässä kannattaa tehdä, jotta tunnelma ja läsnäolo paranisi. Yhä useammin huomaan vastaavani, että nukkukaa tarpeeksi. Tämä tietysti herättää ensin hilpeyttä, sitten pienen vakavoitumisen ja lopulta joissain tapauksissa ärtymyksen. ”Miten sä kuvittelet tässä työtahdissa kahden lapsen äitinä, että ehtisi nukkua riittävästi?”

Muutamia poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta ihminen tarvitse 7­–9 tuntia yöunta. Eri kyselyiden ja tutkimusten mukaan kuitenkin 10–30 prosenttia suomalaisista kärsii univajeesta. Univaje on melko vakava asia. Liian lyhyet, tai laaduttomat yönunet vaikuttavat muistiin, sosiaalisten suhteiden laatuun, painoindeksiin ja elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan.

Vuonna 2003 julkaistussa japanilaistutkimuksessa yli viideltä tuhannelta ihmiseltä kerätty data osoitti, että huonosti nukkuvat ovat enemmän poissa töistä, heidän työkykynsä oli heikompi ja onnettomuusriski oli moninkertainen hyvin nukkuvaan verrattuna. Pikadiagnoosi on yksinkertainen, loppaako silmä iltapäivän tylsissä palavereissa?

Me ihmiset olemme vastoin omia uskomuksiamme melkoisia typeryksiä. Jo yksinomaan elämään perustuvan todistusaineistoin pitäisi puhua kunnollisten yöunien puolesta.

Vakavat psykologisista tai fysiologisista syistä johtuvat unihäiriöt ovat asia erikseen,  univajeesta kärsivien joukossa on kuitenkin paljon niitä, jotka aiheuttavat univajeensa itse.  Henkilökohtainen 14-tunnin unimaratonini syöksee minut tähän luokkaan. Tykkään valvoa myöhään, vaikka kalenterini pakottaa heräämään aikaisin. Huono yhdistelmä. Vähällä yöunella tulee tavallaan toimeen, mutta se on vähän kuin spurttaisi suolla.

Unen laatu heikkenee esimerkiksi siitä, kun räpläämme sähköisiä laitteita illalla. Sama koskee televisiota. Jotkut toki nukahtavat television ääreen, mutta useimmat venyttävät sillä valveillaoloaikaansa. Sitä kutsutaan ”omaksi ajaksi”. Parempi olisi kutsua aikaa ”korkeakorkoiseksi pikavipiksi”.  Maksu peritään heti seuraavana päivänä.

Unenlaatua voi heikentää myös kemialla. Jo pieni määrä alkoholia voi vaikuttaa unen luontaiseen rytmiin. Kyse ei ole pelkästään nukutuista tunneista, vaan siitä kuinka paljon saamme syvintä ortounen vaihetta.

Osa univajeesta pedataan jo päivän aikana työpaikalla. Nykyajan avokonttorit tekevät keskittymisestä vaikeaa. Usein ihmiset tekevät keskittymistä vaativat tehtävät kotona. Jos perheessä on lapsia, lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Tunti kaksi pois unesta, melkoinen ja seuraavana aamuna energiajuoman voimin töihin.

Keinoja parempaan uneen on paljon, mutta loppujen lopuksi kysymys on siitä, onko sinulla riittävästi itsekuria noudattaa niitä. Todennäköisin vastaus on ei.

Mutta kannattaa silti yrittää.