
”Tervetuloa syyllisyyden syksy!” tokaisi eräs työnohjausasiakkaani suorastaan voitonriemuisena.
Olimme juuri käyneet läpi sitä, miten esimerkiksi levosta, omien rajojen asettamisesta, rehellisyydestä tai itsensä hemmottelusta aiheutuvaa syyllisyyttä voisi käsitellä ennennäkemättömällä, suorastaan radikaalilla tavalla.
Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaittava -hokemia ehkä vuosikausia kuunnelleena moni on tottunut tuntemaan syyllisyyttä jopa perustarpeidensa täyttämisestä: siis esimerkiksi siitä, että huilaa tai – jestas sentään – syö tai nukkuu.
Puhumattakaan sitten nextistä levelistä, kuten siitä, ettei olekaan ensimmäisenä viittaamassa, kun johonkin hommaan tarvitaan tekeviä käsiä. Tai siitä, että uskaltaa sanoa ääneen eriävän mielipiteensä.
Syyllisyys ei kuitenkaan synny aina siitä, että tekisi jotain väärää. Se voi syntyä myös siitä, että tekee vastoin oppimaansa mallia tai uskomusta, vaikkei niillä olisi mitään tekemistä esimerkiksi lain tai edes hyvien käytöstapojen kanssa.
Jos on esimerkiksi oppinut tuomaan tullessaan ja viemään mennessään, voi tuntua suorastaan syntiseltä ilmestyä paikalle kahta kättä heilutellen.
Jos on aina ajatellut, että huonoinkin kirja on luettava loppuun, kirjan kesken jättäminen saattaa tuottaa yllättävää tuskaa.
Jos on tottunut päivystämään työsähköpostia illat pitkät, työn rajaaminen työajalle voi tuntua jopa luvattomalta.
Jos ajattelee, että ensin imuroidaan ja vasta sitten pidetään kahvipaussi, päinvastainen saattaa olla liki mahdoton tehtävä.
Homman juju tulee tässä:
Kun syyllisyys seuraavan kerran iskee, mitäpä jos sitä ei pakenisikaan palaamalla ruotuun ja yrittämällä päästä siitä eroon tekemällä niin kuin aina ennenkin.
Mitäs jos toivottaisikin tunteen oikein kaksin käsin tervetulleeksi, suorastaan viivyttelisi siinä ja toteaisi sitten itselleen, että selvästikin tekee jotain oikein – ja syyllisyys on merkki siitä!
Löydät uusia tapoja ajatella myös Tunnollisen suorittajan kapinointikorteista. Korttien tarkoituksena on rohkaista sinua haastamaan vanhoja suorittamiseen taipuvaisia ajatusmallejasi ja näin taistelemaan suorituskulttuuria vastaan.


