Yhdentoista vuoden aikana hyvinvointialalla olen kohdannut kasvotusten satoja ja sähköisesti tuhansia naisia. Kohtaamiset ovat näyttäneet kouriintuntuvasti, millaisten henkisten haasteiden kanssa useimmat painivat. Itsekin olen kokenut näistä suurimman osan.
Tunnistatko itsesi seuraavista?
– Sinun on vaikeaa tunnistaa tai tunnustaa tarpeitasi: fyysisiä, emotionaalisia, henkisiä, taloudellisia. Nielet omat toiveesi ja keskityt tyydyttämään toisten tarpeita.
– Sinulla on vaikeuksia asettaa rajoja. Haluat olla kiltti ja kaikille mieliksi.
– Elämäsi on tasapainoilua. Et uskalla tehdä valintoja tai suututtaa ketään, väistelet konflikteja.
– Pelkäät tuoda itseäsi esiin tai sanoa mielipidettäsi.
– Omaksut maskuliinisia toimintamalleja selviytyäksesi työelämässä. Piilotat feminiiniset piirteesi, kuten tunnereaktiosi, levon tarpeesi, herkkyytesi ja luovuutesi. Niille ei tunnu olevan tilaa.
– Elämäsi on selviytymistä. Et anna itsellesi lupaa kasvaa, saati menestyä. Et koe olevasi omien unelmiesi arvoinen.
– Äitisuhteesi tuntuu selittämättömällä tavalla vaikealta, mutta et ymmärrä, mikä siinä hankaa. Yrityksesi hoitaa suhdetta eivät tunnu tuottavan tulosta.
– Tunnet syyllisyyttä, jos et toimi äitisi toiveiden mukaan. Kuulet usein mielessäsi äidin kriittisen äänen.
– Tuntuu, että mikään mitä teet, ei ole oikein. Koet, että olet jotenkin vääränlainen, sinussa on jotain vikaa. Et koskaan tunne riittäväsi.
Monet haastavista tunteista ja epäterveistä toimintamalleista johtuvat ilmiöstä nimeltä äitihaava. Äitihaava ei tarkoita, että äitisi olisi syypää ongelmiisi – äitihaavan juurisyyt löytyvät muualta kuin yksittäisistä äiti-tytär-suhteista.
Äitien ja tyttärien suhteet ovat kuitenkin yksi reitti, jota pitkin naiset perivät rajoittavia uskomuksia, omien tarpeiden kieltämistä, ylikiltteyttä, riittämättömyyttä ja jatkuvaa syyllisyyden tunnetta. Monissa suhteissa on selittämätöntä nihkeyttä ja ristiriitoja, joita on vaikea ymmärtää.
Tämän aiheen käsittely saattaa herättää lisää syyllisyyttä tai muita vaikeita tunteita.
Ehkä sinulle on sanottu, että sinun pitäisi vain ymmärtää äitiäsi ja olla hänelle kiitollinen.
Ehkä sinua on muistutettu, että hän on tehnyt parhaansa ja antanut sinulle elämän.
Ehkä sinulle on sanottu, että ehkä olet vain ymmärtänyt väärin, älä ole niin herkkänahkainen.
Mutta äitihaava ei ole mustavalkoinen ilmiö. Äitihaavaa hoitaessa voit samaan aikaan sallia itsellesi surun siitä, mitä olet äitisuhteessa jäänyt vaille ja tuntea kiitollisuutta siitä, mitä olet äidiltäsi saanut. Voit asettaa rajoja ja ilmaista rakkauttasi.
Muista, että sinulla on lupa omaan kokemukseesi. Voimaantuminen alkaa siitä, kun haava tulee kohdatuksi. Sinun ei tarvitse loputtomiin miellyttää äitiäsi ja kadottaa itseäsi toisen toiveiden ja tunteiden alle.
Kuulostaako tutulta? Lue lisää Katri Syvärisen uutuuskirjasta Äitihaava – tyttären raskas perintö.
