Louise Hay kirjoitti ensimmäiset self-help -kirjansa jo 1980-luvulla. En ole koskaan lukenut hänen kirjojaan, mutta eräässä toisessa kirjassa siteerattiin häntä. Sitaatti oli näinkin yksinkertainen:
Rakastan itseäni ja hyväksyn itseni täysin.
Meinasin ohittaa sitaatin asenteella “Olen kuullut tämän tuhat kertaa.”, mutta jokin siinä kuitenkin jäi viehättämään minua. Rakastan yksinkertaisia asioita.
Minusta tuntui, että itsensä rakastaminen sisältää itsensä hyväksymisen, joten aloin hokea itselleni “Rakastan itseäni.” – välillä ääneen, välillä hiljaa mielessäni ja sydämessäni.
Huomasin, että “Rakastan itseäni.” -lauseen ajatteleminen nosti hymyn huulilleni, toi minulle turvallisen tunteen ja loi positiivista tunnetta elämästä. Minussa nousi myös luontaista, hykerryttävää kiitollisuutta: “Ajatella, että saan elää vapaana ihmisenä tällä kauniilla planeetalla, tässä upeassa kehossa ja olla minä!”
Rakastan itseäni = Rakastan kaikkeutta
Aloin toistaa “Rakastan itseäni.” myös hankalissa tilanteissa. Toistin sen mielessäni ennen hankalaksi kokemaani puhelua, joka jännitti minua. Puhelu meni hyvin. En pelännyt vaan olin rento, sillä olin luonut itselleni turvallisen olon.
Sanoin nämä kaksi sanaa itselleni myös kesken riidan, ja yhtäkkiä mieheni tuli halaamaan minua.
Huomasin, että luomani turva ja rakkaudellinen ilmapiiri muuttivat minua lempeämmäksi. Tämänhän ei pitäisi olla mikään yllätys, mutta hämmästyin silti sitä, miten voimakas muutos oli! Koin myös selkeästi enemmän myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan, enkä kiinnittänyt enää niin voimakkaasti huomiota maailman epäkohtiin.
Kokemani rakkaus sai ja saa edelleen armon ja myötätunnon virtaamaan sydämessäni. Kun vahvistan rakkautta jatkuvasti, olen rennompi ja rakastavampi.
Välillä eksyn uhrin rooliin, ja yhteys rakkauden tunteeseen katoaa. Silloin en ole oma itseni, vaan elän todeksi traumojani. On aivan valtavan tärkeää luoda itselleen turvaa, ja mikä olisikaan turvallisempaa kuin rakkaus.
Itseään voi rakastaa monella tasolla
Rakastan itseäni: egoani, mieltäni, kehoani
Rakastan itseäni: sisäistä lastani, sisäistä vanhempaani
Rakastan itseäni: rauhaa ja rakkautta, syvintä olemustani
Kun rakastan kaikkea rajallista itsessäni, tarjoan itselleni turvallisen elämän ja mahdollisuuden kehittyä hyväksyvässä ilmapiirissä.
Syvin itseni taas on rauha, joka on sinut kaiken elämän ja kuoleman, kaiken tapahtuvan kanssa. Kun rakastan rajatonta itsessäni, hyväksyn sen osana itseäni. Hyväksyn tietoisen, rakkaudellisen osan itseäni ja annan sen tulla esiin – kuin rakkaus rakastaisi itseään.
Rauha minussa on iätön ja yhteydessä kaikkeen olevaan. Siksi rakastamalla itseäni rakastan myös sinua, muita ihmisiä, koko maailmaa ja kaikkea olemassa olevaa. Uskon rakkauden voimaan. Kun me kaikki rakastamme itseämme, hehkumme kiitollisuutta, armoa ja rakkautta. Silloinhan me voimme elää rauhassa. 💜
Tutustu Mitran Meidän vuosi – Lempeä matka parille -tehtäväkirjaan täältä.
