Karita Aaltonen: Mitä parantumattomasta syövästä selviytyminen opetti minulle?

Kirjoittaja on tamperelainen joogaopettaja, hyvinvointivalmentaja ja juontaja Karita Aaltonen, joka parantui erittäin vakavasta 4. asteen aivosyövästä, jonka paranemisennuste on nolla. Karita on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Uskalla parantua – Uskomaton tositarina toivosta ja mielenvoimasta (Viisas Elämä 2017).


”Mä en tiedä mitä sä teet mutta jatka sitä mitä sä teet”, sanoi syöpälääkäri minulle tullessani magneetin jälkeiseen kontrolliin. En ehkä juurikaan näyttänyt siltä, miltä minun olisi diagnoosini mukaan ”pitänyt” näyttää eli puolikuolleelta.

Sain aivokasvaindiagnoosin Ystävänpäivänä 2012. Glioblastooma Multiforme Gradus IV. Pahin ja pelätyin aivosyöpä, joka herättää lääkärikunnassakin pelkoa. Muistan kuinka ensimmäinen ajatus oli, että ”missä maailman välissä minä kerkiäisin sairastamaan”. Näin jälkeenpäin tämä ajatus kuulostaa enemmän kuin koomiselta ja surulliseltakin. Jouduin myös miettimään, minkä voiman annan itseäni viedä: Hallitseeko minua pelko ja alan elämään ”gradukseni mukaista” elämää, josta ei totta totisestikaan tulisi pitkä. Elinikäennusteeni oli muutamasta kuukaudesta maksimissaan vuoteen. Vai keskitänkö ajatukset elämään. Miksi haluan elää. Valitsin tämän jälkimmäisen. Minä todellakin haluan elää. Halusin sitä niin paljon, että sydän meinasi pakahtua pelkästä ajatuksesta.

Otin vastaan kaikki lääketieteen hoidot. Kaksi leikkausta, sädehoidot ja vuoden pituisen sytostaattikuurin. Sytoja oltaisiin jatkettu hamaan tappiin asti mutta päätin antaa keholle mahdollisuuden alkaa parantaa itse itseään.

Suurimpia oivalluksia mitä tämä viisisenttinen kasvain on minulle tuonut ovat:

1) Keho haluaa parantua

Se tekee kaikkensa koko ajan päästäkseen tasapainoon, homeostaasiin. Ne lukuisat kehon kuiskaukset, joita en vain ollu kuullut, koska oli ollut niin kiire olla monessa paikassa yhtäaikaa, suorittaa, mennä kohti jotain, vaikka en edes tiennyt että mitä. Minulle piti antaa se pahin mahdollinen, että ymmärsin pysähtyä. Nyt ei todellakaan ollut muita vaihtoehtoja. Aloin antamaan keholleni oikeita rakennusaineita. Hyvää, puhdasta ruokaa, rakkaudellisia ajatuksia. Laitoin fokuksen paranemiseen, en sairauteen.

2) Ei joko-tai, vaan sekä-että

Rupesin tukemaan lääketieteen hoitoja täydentävillä hoidoilla; akupunktiolla, vyöhyketeapialla, luonnonyrteillä, vihersmootheilla ja vihermehuilla. Tein ”noitajuomia” joka aamu ja uskoin niiden voimaan. Tein mielikuvaharjoitteita missä kuvittelin itseni terveeksi. Aloin ”tuntea” ja kuvitella, että kehoni on terve. Päivä päivältä terveempi ja terveempi.

3) Toivon merkitys on äärimmäisen tärkeä

Uskon, että jokainen ihminen haluaa elää mielummin toivossa kuin epätoivossa. Toivoisin, että lääkärit antaisivat meille edes pilkahduksen toivoa. He voisivat sanoa: ”hei me tehdään kaikkemme sinun paranemisesi eteen”. Se ei ole lupaus paranemisesta, mutta se antaa toivoa.

4) Elämä on tässä ja nyt!

Uskalla elää omien arvojesi mukaista elämää. Tehdä rohkeitakin päätöksiä unelmiesi eteen. Vietä aikaa itsellesi tärkeiden ihmisten kanssa. Älä anna sen jäädä kiireen alle. Kuuntele, mitä kehosi tarvitsee juuri nyt. Nauti elämästä

Minun oma dharma-code (elämäntehtävä) tuli tämän vakavan sairauden kautta. Ymmärsin, mikä on minun tehtäväni täällä. Minun tehtäväni on antaa ihmisille toivoa, positiivista vertaistukea ja tietoa kokonaisvaltaisesta syövän hoidosta.


Seuraava Uusi Elämä -viikonloppu järjestetään 4. – 6.5.2018 upeassa Tuomiston kartanossa. Se on tarkoitettu syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Lue lisää TÄÄLTÄ.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: