Hyvinvointiisi vaikuttaa enemmän ostoskorisi sisältö kuin tietämyksesi ravitsemuksesta

Artikkelin kirjoittaja Olli Posti on positiivisen ruokaviestinnän pioneeri, joka valittiin vuoden 2016 Terveysvaikuttajaksi. Keskeistä Ollin sanomassa on syömisen vapaus ja nautinto.



”Katsoin niitä ihmisiä ja aloin huomata et ne jotka ostivat eineksiä, näyttivät erilaisilta.”

Näin kaveri kertoi havahtuneensa ravinnon merkitykseen – työskennellessään kaupan kassalla. Yleinen näkemys lähes kieltää ravinnon parantavat vaikutukset. Silti ystäväni havaitsi asiakkaiden ostoskoreissa selvän yhteyden ihon kuntoon, energiatasoihin ja jopa vuosirenkaisiin.

Ystäväni ei saanut tätä oivallusta ruokakeskustelusta, Googlesta tai edes vertailemalla eri lähteiden uskottavuutta, vaan kiinnittämällä huomion maailmaan silmien edessä, ilman korrekteja välikäsiä siistimässä sanomaa normienmukaiseen muotoon.

Moni oivaltaa ravinnon merkityksen joogan tai meditaation kautta, herkistymällä havainnoimaan aterian vaikutusta omaan olotilaan.

Oma tai toisten kokemus opettaa usein jotain, mitä tarkinkaan kirjakoulutus ei ihan kykene tarjoamaan. Joissain maailmankolkissa ruoka on edelleen enemmän kulttuuria, kokemusta ja kosketusta, kuin tietoa tai tutkimuksia. Siellä missä ravintoa tutkaillaan yhä aistien, sisäisen tunteen ja jaetun kokemusviisauden kautta, nautitaan usein parempaa ruokaa.

Teksti lienee kylmin ja etäisin tapa siirtää tietoa. Nautinto voi joskus toimia tehokkaammin.

Liikaa tietoa?

Jaakko Halmetoja totesi joskus suunnilleen näin: ”lopulta asiakkaat tahtovat tietää ne suorat suositukset, konkreettiset käytännön keinot.” Tieto antaa arvovallan; vasta käytännön valinnoissa osaamisen arvo tulee todeksi.

Arjen valinnoissa kulttuuri on ennen osannut opastaa jäseniään kohti ihmisystävällistä laatua. Viime vuosikymmeninä suuret mainostajat ja isot ketjut ovat täysin uudella tavalla ohjanneet kulttuurimme ravintokäsityksiä ravinnetyhjään suuntaan. Tarvitaan uudenlaisia suosituksia – sellaisia, jotka saavat alkunsa hyvinvoinnista välittävien ryhmien keskuudesta, vanhojen valtarakenteiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Hidasta Elämää on uudenlainen media, joka on noussut ruohonjuuritasolta. Se vastaa sanomisistaan suoraan ihmisille eikä tottele isoimpia mainostajia.

Jo viime vuosikymmenellä muuan mentori opasti: ”Tee Olli ihmisille valmiita kauppalistoja!” Sittemmin olen toiminut tuotesuosittelijana, ja kannustanut toisiakin jakamaan ihanimpia löydöksiään kaikkien iloksi ja avuksi. Jokaisen on hyvä saada ostopäätöstensä tueksi myös ihmisten todellisia kokemuksia, ettei valinta ole liikaa jättimainostajien varassa.

Lopulta aloin viedä ystäviä ja asiakkaita kauppakierroksille, eli sinne, missä ravitsemusta on helpoin kehittää: missä uudet aarteet löydetään ja hyvää tekevät herkut huomataan ehkä ensi kertaa. Konkreettisimmasta kauppaopastuksesta olen saanut eniten kiitosta – enemmän kuin tiedon jakamisesta.

Nykyään on tarjolla enemmän tietoa, puhetta ja jopa väittelyä ravinnosta kuin koskaan. Kuitenkin hyvinvointiin taitaa tietoakin enemmän vaikuttaa lopulta ostoskorin sisältö!

Väitän, että tärkeämpää kuin ”mitä” ostan, on kuinka hyvää osaan löytää! Kuinka taitavasti osaan tunnistaa asfalttiviidakon rajattomasta ruokatarjonnasta sen, josta kehokin kiittää?

Kuinka ihminen valitsee ruokansa?

Entä, jos enimmäkseen emme valitsekaan ravintoa tietoisesti? Mitä, jos homo sapiensin ruokavalintaa ohjaakin pääsääntöisesti jokin aivan muu mekanismi kuin ajatteleva mieli? Hurja väite, mutta arvaan, ettei pikkukaupan pinta-alasta kolmasosa olisi karkkia, sipsiä, limua ja kaljaa, jos sanallinen harkinta toimisi syömispäätösten pääjohtajana. Mikäli kognitiivinen pohdinta todella ohjaisi toimintaamme, eivät nettivideoiden katsojalistoja hallitsisi kivat kissavideot, vaan kuivemmat asialuennot.

Millainen otus tämä ihminen oikein on? Katsoo kissavideoita ja ostaa karkkia?? Kyllä! Ja hyvä niin. Onneksi tämä rennompi, hauskempi ja huomaamattoman vaivaton valintamekanismi on helppo suunnata myös palkitsevamman laadun pariin, myös ruokakaupassa. En tarkoita tahdonvoimaa tai terveysruokaa. Tarkoitan herkkuja ja houkutuksia, joista nautin entistä enemmän, ja samalla ne tekevät minulle hyvää. Paremmissa valinnoissa nautinto tulee niiden ravitsevuudesta, ja siksi niitä kuuluukin himoita – kunnes varasto on täynnä, ja mielihalu kyseistä ruokaa kohtaan laantuu luonnollisesti.

Suurin osa ruokakaupan houkutuksista on harmillisesti suunniteltu huijaamaan aistejamme, suuntaamaan luontaista mielihyvää vääriin paikkoihin. E-koodeilla moni tuote saadaan maistumaan, näyttämään tai tuntumaan jollekin mitä se ei oikeasti ole.

Voisiko joka päivä olla lopulta vapaapäivä ravinnon suhteen?

Miksi alppilaitumen lehmä osaa valita keholleen juuri oikeat kasvikset, vaikkei otuksella ole edes lautasmallia tai alkeellistakaan ravintotietoa apuna? Millä järjellä eläin tajuaa valita joka hetkeen sopivimmat safkat, kun samaan aikaan ”viisaamman”, luonnon herraksi nousseen, nykyihmisen mielihalu suuntautuu sokerimunkkiin ja juustonaksuihin?

Mitä, jos meissäkin on olemassa kyky syödä hyvin – ilman, että asiaa tarvitsisi edes hallita tai ajatella? Voitaisiinko mekin syödä hyvin jopa ihan huomaamatta? Olisiko ihmisenkin mahdollista sortua vahingossa oikeaan suuntaan? Onko mahdollista hemmotella makuhermoja lauantaina niin, että sunnuntainakin tuntuu hyvälle? Voisiko lopulta joka päivä olla vapaapäivä ravinnon suhteen?

Kaikki tuo on mahdollista, kun keho alkaa altistua laadulle kautta linjan. Se on alppilehmän ja nykyihmisen ero. Niin kauan kun e-koodattu valkosokeri on monien menojen ainoa anti, tottuu keho toki lopulta jopa siihen… mainosten ja äänekkään esillepanon muistuttaessa muovisimpien tarjoustuotteiden olemassaolosta satoja kertoja päivittäin. Paremmalle altistuminen kysyy aluksi jonkin verran omaa aktiivisuutta, koska laatu on piilossa, maailmassa jossa ravinneköyhä e-koodikarkki huutaa äänekkäimmin bussipysäkiltä aina kaupan kassalle saakka. Ei hätää – pian ne huudot vaimenevat, kun oman kehon karkkihimo lähtee lämpenemään korkealuokkaisemmille houkutuksille.

Altistuessaan hyvälle keho tottuu aidompaan laatuun – ja mitä monipuolisemmin, sitä vähemmän syömistä tarvitsee enää edes miettiä tai hallinnoida. Yli 12 vuotta olen etsinyt marketeista ja muualtakin ravinnetiheää ruokaa, jokaiseen makuun ja tarpeeseen. Kehitän kokopäivätoimisesti kurssia, jossa saat kuvina, videoina ja kauppalistoina ne aarteet, joita minäkin ostaisin markettien eri osastoilta päivän piristykseen. Näitä tuotteita harvoin näet mainoksissa – ja sitäkin suuremmin tahdon sinun kuulevan niistä. Ne ovat niitä tuotteita ja ruokia, jotka olisin halunnut löytää marketin matkaoppaasta jo silloin, kun aloittelin omaa paranemistani ja suorituskyvyn kohottamista vuonna 2005.

Löysin lopulta aarteiden jäljille tutkimalla enimmäkseen ulkomaankielistä vaihtoehtokirjallisuutta, maksullisia jäsensivustoja ja hyvin epätavallista tietoa jopa tuhansia tunteja, soveltaen eri lähteistä ammennettua ymmärrystä konkreettiseen tuotetutkimukseen, paremman ruokakorin metsästykseen kotimaan kaupoissa. Haluan säästää sinulta sen vaivan, joka menee ensin laatutuotteen tunnistamiseen ja sitten vielä fiksuimman version metsästämiseen ja testailuun ilman kokeneemman opastusta.

Kun maistelet ruokakaupan uusia aarteita, sytyt niistä joihinkin – löydät uutta, tuoreita herkkuja jotka tekevät sinulle hyvää, joista sinun kehosi tykkää. Kaikkea et tarvitse, mutta jokainen uusi suosikki hyvin todennäköisesti kohottaa kropan ravinnekylläisyyttä – ja ravinnekylläinen keho on tyytyväinen keho. Löydät lisäksi päivitettyjä vaihtoehtoja kaikkiin mielitekoihin, parannusehdotuksia tuttuihin resepteihin, ja ravitsevampia vaihtoehtoja harmillisimpiinkin houkutuksiin.

Nykymarketin aarteista ei monia ollut olemassakaan vielä kymmenen vuotta sitten. Tilanne kehittyy koko ajan, sitä mukaa kun asiakaskunnan laatutietoisuus kohoaa, ja Supermarket Survival seuraa tottakai tilannetta ahkerasti! Testaan uutuudet, näyttääkseni sinulle varteenotettavimmat.

Ihan hurjaa, ettei tällaista ole ollut ennen! Olemmeko todella antaneet kauppiaan ja mainostajan valita puolestamme? Laatuvalistuksen puuttuessa E-koodit ovat hallinneet ostoskorejamme. Nyt on aika vaihtaa suuntaa – tinkimättä nautinnosta tippaakaan. Onneksi parempi ruoka myös maistuu paremmalle! Ja sitä yhä useampi kauppiaskin tahtoo asiakkailleen tarjota ja parhaille paikoille asettaa, heti kun me asiakkaat osataan heidän hyviä tekojaan myös arvostaa.

Mitä kaupasta kannattaa hakea?

Laadukasta, maukasta, ravitsevaa! Mistä sen tunnistaa? Aidosta väristä ja vahvasta mausta. Ajattelua tarvitaan sen verran, etteivät maku ja väri tule liikaa huijausaineista kuten E-koodeista, vaan mieluummin ruoka-aineen omista ominaisuuksista. Silloin ja vain silloin keho vihdoin saa, mitä se luuleekin saavansa. Ja silloin mielihalu alkaa toimia sinun ja minun hyväksi. Voi vihdoin päästää irti, ja vaihtaa nautinto-modeen.

Ei sitä kannata liikaa miettiä. Flow, onni ja menestys kaikilla elämämän alueilla suorastaan vaatii jalan ottamista jarrulta: antaa mennä; antaa sen tapahtua: tuntea ja tulla osaksi kokemuksen virtausta, ilman liiallisia aikalisästoppeja. Antaa mennä vaan, vaikka menisi joskus vähän vikaan! Eräänlaisena elämäntehtävänäni on näyttää, kuinka saadaan ruoka tukemaan laiffin ja fiiliksen vapaata virtausta. Uskon, ettei rajallista itsekuria tarvitse ainakaan ruokavalintoihin tuhlata! Haluan, että sinäkin saat kuulua siihen porukkaan, jolla pysyy rento meininki ruokakaupassa – ja silti tulee kuin vahingossa syötyä niin hyvin, että virtaa riittää kaikkeen elämässä. Hyvää ruokaa tekee mieli – kun sen vaan osaa löytää. Loppu on nautiskelua.

Saanko toimia oppaanasi supermarketin salaisiin aarteisiin?

Metsästettyäni pian puolentoista vuosikymmenen verran ravinnetiheää ruokaa metsistä marketteihin ja erikoiskaupoista Internetiin haluan vihdoin näyttää sinulle tutkimusmatkojeni arvokkaimmat aarteet videoina, valmiina kauppalistoina, kuvina ja selkeinä ohjeistuksina. Tahdon jakaa tarinat ja kokemukset vuosien varrelta – markettiosasto kerrallaan.

Supermarket Survival -seikkailun uuteen ryhmään ehtii nyt mukaan, ennen kevätpäivän seisausta, joka on seikkailun virallinen starttipäivä. Kyseessä on etäkurssi, jossa vien sinut jokaisen markettihyllyn parhauksien pariin etsimään useimmille ennestään tuntemattomia aarteita elämän iloksi, syömisen nautinnoksi, ja kehon täyttämiseksi kaikilla ihanilla elinvoimaisuusravinteilla. Tule mukaan!

www.supermarketsurvival.fi <

 

Teksti: Olli Posti
Kuvat: Samuel Glassar