Onko sinulla henkinen rooli?

AARO_BLOGI

Henkisyydestäkin voi tulla rooli, identiteetti, joka sitoo usein huomaamatta olemaan tietynlainen. Tämä ei ymmärtääkseni ole henkisyyden tarkoitus, tehdä meistä ihmisiä, jotka ovat tietynlaisia, henkisiä. Näin kuitenkin näen ympärilläni käyvän, aivan kuten olen todennut itselleni käyvän, yhä uudelleen.

Kaikilla meistä on erilaisia taipumuksia, riippuen persoonallisuutemme rakenteista. Yksi asia, joka on yhteistä ihmisille, on vahva tarve määrittää se, kuka olemme. Etsimme turvaa siitä, että osaamme sanoa millaisia olemme ja muodostamme itsestämme tietynlaisen selvitäksemme siinä ympäristössä, jossa olemme. Tämän lisäksi lukittuneeseen identiteettiin/identiteetteihin johtaa myös se, että ilman sääntöjä ja määritteitä, psykologinen minuutemme (ego/persoonallisuus), ei ole olemassa. Me siis olemme yhtä kuin nämä määritelmät, tai niin kuvittelemme.

Egorakenne on taitava nikkari, joka pyrkii liimaamaan ja maalaamaan myös henkisyyden osaksi itseään.
Egorakenne on taitava nikkari, joka pyrkii
liimaamaan ja maalaamaan myös henkisyyden osaksi itseään.

Psykologinen minuus on pohjimmiltaan (tarpeellinen) suojamekanismi ja yksi sen päämääristä on pitää yllä status quota, eli tilanne, tai tässä tapauksessa minuus, muuttumattomana.

Kun syystä tai toisesta saavumme henkisyyden äärelle, niin tekee myös psykologinen minuutemme. Aivan kuten aiemminkin, se pyrkii määrittämään, miten se integroi tämän uuden henkisen säännöstön ja toimintamallit osaksi itseään. Näin syntyy henkinen roolimme.

Kun rukoilemme, myös egomme rukoilee. Kun meditoimme, myös egomme tekee sitä. Tässä ei ole mitään vikaa, mutta on hyödyllistä tulla siitä tietoiseksi. Muutoin voi käydä niin, että pian joogamatolla on enää vain henkinen egomme. Yhteyttä, autenttisuutta, tervehtymistä ja tiedostamista tukevasta harjoituksesta voi tulla yhtä jäykkä ja lukkiintunut tapa, kuin on itse egokin.

Olet ehkä huomannut, että henkisyys, tarkoittipa se mitä tahansa, vaikuttaa usein jollain tapaa myös ihmisen ulkonäköön, käytökseen ja elinympäristöön. Pöydille alkaa ilmestyä Buddha -patsaita, värikkäistä legginsseistä tulee arkivaate, ruokailutottumukset muuttuvat ja oman henkisen yhteisön tapaamisista tulee yksi säännöllinen kalenterimerkintämme. Sama ilmiö tapahtuu aina, kun liitymme osaksi jotain joukkuetta. Omaksumme sen ulkoisia muotoja osaksi omaa elämäämme.

Tämä kaikki on tärkeää, sillä se tukee meitä, kun siirrymme johonkin uuteen. Sille on hyvä antaa tilaa. Sen lisäksi vaatteilla, ympäristöllä, sekä ihmisillä, on myös merkitys sille, keitä olemme. Esimerkiksi vaatteet on nähty monissa henkisissä traditioissa keskeisenä asiana. Ne voivat parhaillaan auttaa irrottautumaan erilaisista identiteettimme osista ja vaikuttaa meihin positiivisesti (tai negatiivisesti) niin psykologisesti kuin energeettisestikin.

Housut eivät kuitenkaan tee ihmisestä henkistä, eikä Buddha -koru, tai läjä henkisiä kirjoja, luettunakaan, tarkoita syventynyttä ymmärrystä omasta todellisesta luonteesta tai elämän merkityksestä.

Olen törmännyt itseni lisäksi moniin muihin sellaisiin ihmisiin, jotka ovat omaksuneet henkisyyden jossain sen muodossa elämäänsä ja muuttaneet monia ulkoisia asioita, aina työpaikasta parisuhteeseen ja ruokailutottumuksista puhekieleen. Suuri osa ihmisistä palaa koejan jälkeen yllättävän lähelle aiempaa elämäänsä. Jotkut kokevat pettymyksen, kun arki ja hankaluudet eivät poistuneet uusien harjoitusten, ystävien ja kokemusten myötä. Toiset ymmärtävät, että kuherruskuukausi on ohi. Hieman naivi rakastuminen uuteen elämään onkin sokaissut siltä, että henkisyys on elämään jalkautettuna jotain varsin tavallista. On alkanut selkeytyä, että henkisyys on jotain hyvin yksilöllistä ja intiimiä. Ja se edellyttää ulkoisen lisäksi ennenkaikkea sisäistä prosessia.

Tästä aito henkisen tien kulkeminen voi alkaa. Kuuntelemisen, tai läsnäolon harjoittaminen arjessa. Itsen ja toisten hyväksyvämpi kohtaaminen. Omassa persoonassa olevien haasteiden ja mahdollisuuksien omistaminen. Harjoitusten tekeminen ja opetusten soveltaminen itsensä vuoksi. Ihmiseksi tuleminen. Oman tien kulkeminen, yhä syvemmälle sisään ja pois maailmasta, sekä ulos maailmaan, antautuen sille matkalle, jonka tällä kertaa on kulkemassa.

Yhteisö, harjoitukset, opetus, opettaja ja ulkoiset asiat, näyttäytyvät nyt tärkeinä tukijoina ja työkaluina, mutta todellinen harjoitus ja palkinto ovatkin henkisyyden sijaan me ja elämämme.

Aihe on minulle läheinen. Olen henkisellä matkallani ehtinyt identifioitua jo kung-fu mieheksi, kiinalaisen lääketieteen harjoittajaksi ja zen munkiksi. Valmentajaksi, ravintoguruksi, kehoterapeutiksi, energiahoitajaksi, joogaopettajaksi, tantraohjaajaksi, moderniksi mystikoksi, henkiseksi oppaaksi sekä henkisissä pyrkimyksissään epäonnistuneeksi surkimukseksi. Matkan varrella olen huomannut, että on tärkeää omaksua ensin ulkoiset asiat ja sen jälkeen kysyä; miten tämä toteutuu minun kauttani elävästi ja autenttisesti, vai onko tämä edes linjassa minun kanssani?

Tanssitunnilla kuulin taannoin, että ensin opimme askeleet, jotta voimme myöhemmin ilmaista niillä itseämme. Tämä pätee myös henkisyyteen. Ensin rooli, harjoitteet ja ulkoiset asiat auttavat meitä ottamaan askeleen jonnekin uuteen. Myöhemmin ne vapauttavat meidät ilmentämään yhä autenttisemmin sitä, kuka todella olemme. Siitähän henkisyydessä on kyse, yhteyden saamisesta itseen, sekä tuon itsen itseilmaisusta tässä maailmassa.

Nimimerkki Matkalla kohti tanssijan identiteettiä 😉

Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image
-20% alennusta tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image
Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
Saat kaupan päälle TSEMPPITARRAT kun ostat Perhekalenterin tai Hidasta elämää -kalenterin
PUOTIIN
close-image
24 tunnin ajan -50% etukoodilla TAKATALVI Pipo ja huivi -paketti 
PUOTIIN
close-image