Kuvitteellinen keskustelu keittiössä

”Olen ainoa joka täällä lautasia laittaa tiskikoneeseen, kukaan muu ei tee yhtään mitään!”

”Kukaan muu ei siivoa eikä laita tavaroita paikoilleen!”

Tämähän on egon ajatus. Vain sinä teet jotain. Olet siis erityinen, eristetty, parempi, sorrettu, syrjitty. Yksin. Ilmankos on paha olla ja ärsyttää.

Kysy itseltäsi, mikä tunne on haudattuna tuon kaiken ärtymyksen alle. Lautasilla ja tavaroilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ne ovat merkityksettömiä, ja siksi ne eivät muita haittaakkaan. Sinulle esitetään fyysinen tapahtuma, ja egosi tarttuu siihen, koska haluaa estää sinua näkemästä ärtymyksen syvemmän syyn. Ego haluaa sinun syyttävän muita, sillä kun keskityt muihin ihmisiin, ei sinulla ole aikaa keskittyä itseesi.

Keskitytään siis sinuun. Vaihda syyttävät ajatukset minä-muotoon ja puhu vain itsestäsi ja tunteistasi. Miltä sinusta tuntuu? Keskustelu voisi sujua vaikka näin:

”Minusta tuntuu, että kukaan ei arvosta minua vaikka koko ajan teen kotitöitä.”

Miksi? Mene syvemmälle. Minusta tuntuu, että kukaan ei arvosta minua, koska…?

”Koska tunnen itseni yksinäiseksi. Kukaan ei edes huomaa mitä kaikkea teen, saati sitten kiitä minua.”

Mene syvemmälle. Tunnen itseni yksinäiseksi, koska…?

”Koska ajattelen, että minua ei rakasteta, vaikka koko ajan teen muiden puolesta asioita.”

Mene syvemmälle, käännä peilikuvaksi. Kaiken mitä sanot muille, voit sanoa itsellesi.

”Minä en rakasta itseäni, luulen että minun pitää ansaita rakkaus työllä.”

”Minä en rakasta itseäni, koska…?”

Tästä voi avautua merkityksellinen pohdinta tarpeestasi tehdä kaikki oikein, oikeassa ajassa, muita varten, kiitosta odottaen. Koetko olevasi rakkauden arvoinen tehokkaana palvelijana? Saatko tyydytystä työstäsi vasta kun työ huomataan? Miten syvään onkaan juurtunut käsityksesi oikeasta ja väärästä ja miten paljon oletkaan tehnyt töitä ärtyneenä tätä uskomusta vahvistamaan? Tuleeko sinulle hyvä ja rakastettu olo kun suoriudut keittiöhommista ajallaan ja oikein ja koti kiiltää? Ei tule, aina vain suurta ärtymystä.

Suuri ärtymys on aina helpompi suunnata muita kohti. Se on muiden vika että sinulla on paha olla. Kukaan ei arvosta sinua.

Jokainen ärtymyksesi johtuu sinusta. Kenelläkään toisella ei ole supervoimaa saada sinua tuntemaan mitään. Sinä olet vastuussa reaktioistasi, tunteistasi ja sanoistasi, ja ne tulevat sinusta, egosta tai sielusta. Yleensä egosta, koska se on nopeampana aina kovaan ääneen tuomitsemassa tai syyttelemässä, sovittamassa sinulle uhrin painavaa hattua päähän. Ego haluaa piilottaa haudatut tunteet vielä syvemmälle ja lisätä päälle mausteeksi ärtymystä, katkeruutta ja syytöksiä.

Sielu haluaa vapauttaa sinut, mutta sen ääni on hentoisempi. Se nimittäin uskoo sinuun ja jos et tällä kerralla saa kiinni syvemmästä tunteesta, se rakentaa sinulle siihen uusia tilaisuuksia. Lautasia on tulee lisää joka aterialla ja siivous ei lopu koskaan.

Tutki siis ärtymystäsi. Mene aina syvemmälle. Kun jäljelle ei jää syyllisiä, vaan vapauttava ymmärrys siitä, miksi reagoit kuten reagoit, olet ymmärtänyt ärtymyksen oikein. Ärtymys tuli sinua vapauttamaan, ei kiusaamaan.

Vain ymmärrys voi auttaa sinua toimimaan ja tuntemaan seuraavalla kerralla toisin. Mitä tapahtuu, jos jätät kaiken ylimääräisen tekemisen? Huomaavatkohan muut edes sitä? Menevätkö ne lautaset maagisesti koneeseen ilman sinua? Tekisitkö kotitöitä vain itseäsi varten ja nauttisit lopputuloksesta? Rakastavatko muut sinua ihan yhtä paljon, vaikkei sinua aina löydäkkään rehkimästä keittiöstä?

Rakastatko itseäsi hieman enemmän, kun päästät irti ajatuksestasi, että sinun pitää ansaita rakkaus?

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: