Miehen tie: Mikä sinuun sattuu?

Katson hätäisiä kasvojasi. Ilmeet vaihtelevat niillä ja silmäsi viestittävät hetkin kipua, hetkin tuskaa. Hämmennystä, kaipausta ja yksinäisyyttä. Vihaa, katkeruutta ja pelkoa. Kaikkea tuskin edes rekisteröin.

Saatat seuraavaksi lyödä tai heittää minua tavaralla. Sen perään suukottaa, pyytää anteeksi, olla kaikella voimallasi koko maailman ihanin olento. Ja muuttua taas hetkessä. Avaat sydämeni kuin itsestään ja kun rentoudun, särjet sen. Täysin odottamatta. Yhä uudelleen ja uudelleen. Löydät jopa tietämättäsi kipeät haavani ja saat ne särkemään. Mieleni tekisi paeta, mennä pois, osoittaa kuinka minuun sattuu. Kiukutella ja suuttua. Itkeä ja romahtaa raunioiksi.

Kun kipeissä hetkissä muistan antautua, päästää irti ja katsoa silmiisi, huomaan joskus yllättyväni. Se mikä minua pelottaa, satuttaa ja ajaa reagoimaan, on pinnan alla jotain muuta. Aivan kuin jään alta paistaisivat viattomat ja avoimet lapsen silmät. Ne jotka sanovat; auta minua, minun on vaikea olla enkä osaa olla sen kanssa.

Nämä silmät kuuluvat nelivuotiaalle. Mutta ne samat silmät olen nähnyt ennenkin niin lapsen kuin aikuisen kasvoilla. Ne silmät kertovat siitä kuinka vaikeaa meidän on hetkin olla ja kasvaa päivä päivältä aikuisemmiksi.

Kun vain oikeasti katson, ymmärrän sinua. En järjelläni, mutta sydämelläni. Otan vastaan hämmennyksesi, vaikka se joskus sattuu. Tutkit elämää ja itseäsi ja tarvitset siihen tukea lähimmiltäsi. Et pumpulia mutta turvaa ja tukea, tilan johon kaikki sinussa on tervetullutta.

Lapsen kohdalla jää sulaa usein helposti ja totuus sen alla on helposti nähtävissä. Aikuisen kanssa tilanne on usein haastavampi, vaikeutta on padottu kauan ja jää turruttaakin lopulta. Lapsen näkeminen sydämensä kautta on myös helpompaa, viattomuus paistaa kauniisti läpi. Aikuisen kohdalla tunnen itseni toisinaan sokeaksi. Ja aikuisen kohdalla unohdan, että sinäkin tutkit elämää ja itseäsi ja tarvitset siihen tukea lähimmiltäsi. Et pumpulia mutta turvaa ja tukea, tilan johon kaikki sinussa on tervetullutta.

Toivon, että uskaltaisin aina katsoa silmiisi ja kysyä mikä sinuun sattuu. Ystäväni, lapseni, vanhempani, rakkaani tai vain ihminen joka sitä tarvitset.

<3 aaro

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: