Kuva: tochis (CC, Flickr)

Vakaalla maalla: Kiire vain korvien välissä?

Mites sulla menee näin syksyllä?

Kiirettä pitää, arvaan.

Mites mulla ?

No, tässähän on taas näitä kiireitä.

Mutta ei sinulla liene niin kiire, ettet ehtisi yhtä tekstiä kiireestä lukemaan, ehdotan. Äläkä lue kiireenvilkkaa. Jos elät kiireenvilkkaa, iso osa elämästä jää paradoksaalisesti elämättä.

Tapasin vastata kuulumisten kyselyyn, että ”kiirettä pitää”. Vaikka elämä onkin täynnä innostavaa tekemistä, ei minulla oikeasti ole mihinkään kiire. Usein saatan silti säntäillä paikasta toiseen etuajassa ja stressata siitä, että en ehdi tehdä kaikkea sitä, mikä kalenteriani kansoittaa. Kiire oli suurelta osin vain korvieni välissä.

When you run so fast to get somewhere, you miss half the fun getting there. – David L. Weatherford

Yksinkertaistetaan.

Jokaisella meistä on käytössään 24 tuntia vuorokaudessa. Siis aivan jokaisella.

Usealla meistä, jotka tätä kirjoitusta lukevat, on mitä suurin valinnan vapaus päättää, miten nuo 24 vuorokauden tuntiaan käyttää.

Kiire syntyy, kun 24 vuorokauden tuntia käyttää 25 tunnin tekemisillä, eikö niin?

Mutta sitten ovat työpaineet, perhepaineet, yhteiskunnan paineet ja kaikki muut paineet. Ristipaineet. Ja sitten on kiire, kiire, kiire!

Suurin kiire syntyy, jos koettaa elää elämäänsä muiden mallin mukaan. Jos vertaa itseään muiden elämään, ja koettaa laittaa paremmaksi. Tai jos intoilee itselleen niin paljon töitä, että käsiin ei enää mahdu. Tai jos käyttää asioiden vatvomiseen sen ajan, jonka voisi käyttää noiden asioiden tekemiseen. Olen kokeillut näitä kaikkia.

Eihän elämässä tiedä, mitä tuleman pitää. Kiirettä ei aina voi saada kuriin, sitä ei voi vältellä. Eikä ehkä aina pidäkään. Pieni tuli takamuksen alla silloin tällöin piristää arkea kummasti.

Jatkuvaan peruskiireeseen sen sijaan löytyy monta lääkettä – omista valinnoista. Asioita voi priorisoida. Tosi-tv-maratonin (TV:n katselu vie suomalaisen valveillaoloajasta jopa 20 %!) sijaan voi harjoitella oikealle maratonille. Sitä tuntee takuulla olevansa enemmän elossa.

Rahan perässä tarvitsee juosta vain, jos luulee tarvitsevansa onnelliseen elämään sen kaiken, mitä mainostajat väittävät. Tai jos kuvittelee, että rahalla voi lopulta ostaa onnen. Tai jos haluaa pakkomielteisesti isomman auton kuin naapurilla.

Jokaisella meistä on usein mitä suurin valinnan vapaus päättää, miten 24 vuorokauden tuntia käyttää. Ja päättää, miten tulevaisuutemme tunnit tulevat täyttymään. Jokainen meistä voi päättää kiireensä määrän hyvin pitkälle.

Tänään en kansoita kalenteriani täyteen. Hyvät yöunet ja liikunta saavat aikataulusta kunniapaikan. Kuulumisten kyselyyn vastaan, että ”tässä on taas paljon innostavaa tekemistä”. Mieli kiittää, kun en valehtele sille olevani kiireinen.