Mitä yhteistä on itämaisuudella ja mummolalla?

Kun lähdin suunnittelemaan olohuoneen värimaailmaa, toiveena oli löytää sinne valkoisten seinien kaveriksi värien iloittelua. Puhtaan valkoisia seiniä kaipailtiin tuomaan oleskelutilaan lisää valoisuutta mutta värejä kaivattiin piristykseksi. Mistä voisi löytää tarpeeksi riemunkirjavan väripaletin?

No, mummola-henkisestä ristipistetystä tyynystä tietenkin. Se on löytö kirpputorilta.

Niin, ja intilaisesta Krishna-tarrasta, jonka sain ystävältäni, kun ihastelin sen iloisen tasapainoisia värejä.

Mummola-tyyny ja Krishna-tarra kertovat siis, että nuo kaikki moninaiset kirkkaat värit sopivat hyvin yhteen, siksipä pidin niitä aina mukana, kun valitsin verhoja, mattoja tai maaleja olohuoneeseen.

Tuttu ohje ”se, mitä et voi peittää, korosta” toimi Rosalan olohuoneessakin. 70-luvulla asennettu synkeän tummanruskea koristetiiliseinä sai värin, joka löytyy tyynyn perhosesta ja Krishnan hameesta, kutsumme seinää curryn-keltaiseksi Intian auringoksi. Maalaaminen mahdollisti sisustusmetodini toteutumisen: ”Säilytä kaikki vanha, mitä voit. Vaihda tai uusi vain, jos on aivan pakko.”

Muihin seiniin valittu lumenvalkoinen seinämaali saa nyt ikuisen auringon erottumaan ja loistamaan kirkkaana. Maalaamiseen käytettiin ekologisia ja hajuttomia Uulan Into-sisustusmaaleja (värikoodit: valkoinenV503 A/1  ja keltainen  L383 C/3).

Verhoiksi yritin etsiä kirpputoreilta voimakaskuosisia vanhoja kankaita, mutta lopulta ihastuin Indiskan pöytäliinoihin, jotka kävivät mitaltaan ikkunoihin. Samat Intia-värit löytyvät myös mummola-tyynystä. Tuikkuja varten seinään kiinnitettiin vanha verhotanko.

On ihanan pirteää, kun mummola ja itämainen tunnelma kohtaavat <3