Pyörällä Suomen ympäri: Savolaista, inhimillistä anarkiaa

Hidasta elämää -sivustolla voi elokuun aikana seurata Pyörällä Suomen ympäri -matkaa: Elina Aintilan pienen budjetin pöyräreissu kulkee Etelä-Suomesta itäisen Keski-Suomen kautta Lappiin, ja sieltä rannikkoa pitkin takaisin. Elina raportoi matkalta aina, kun näkee, kokee tai oivaltaa jotain kiinnostavaa. Reittiä ja ajopäiväkirjaa voit seurata Facebooksissa tästä.


Tuntuu uskomattomalta, että ensimmäisestä reissupäivästä on kulunut jo pari viikkoa ja matka lähenee jo puoliväliä. Savonseudun jälkeen viihdyin Kajaanin Oulunjärven rannoilla niin pitkään, että ottaakseni kiinni aikataulua kirjoitan teille nyt bussista matkalla kohti Kuusamoa.

Jos mielikuva savolaisista on muuten leppoisa, kyllä se varmaan on vielä leppoisampaa mitä pohjoisemmaksi mennään. Bussikuski ei edes ottanut pyörärahdista erillismaksua. ”Antaa mennä, kun on tilaakin”, tokaisi hän, minä silmät ymmyrkäisinä. En etelässä ole koskaan tavannut moista inhimillistä anarkiaa ja jalomielisyyttä; siellä ei voi astua ruodista, koska ”jos yksi saa, niin täytyy saada kaikkien muidenkin”. Päättelen, että täällä ihmisillä on aikaa olla itse asiassa huomattavankin verran vähemmän konemaisia ja huomattavamman paljon yksilöllisempiä.

Olen tavannut matkan aikana muutenkin niin uskomattoman paljon hienonhienoja ihmisiä ja viihtynyt joka kohteessa niin hyvin, että lähtö on vähintäänkin tuntunut aikaiselta. Tämä tarkoittaa vain sitä, että Mikkeliin, Savonlinnaan, Kuopioon ja ehkä Lapinlahteenkin on palattava vielä uudemman kerran.

Viime viikolla reittisuunnitelmiin tuli muutos päästäkseni tervehtimään Kuopiossa tutustumaani uuden ystävän taiteilijatuttavaa, jolla oli juurikin Lapinlahdessa taidekahvila. Puutaiteilija ammatiltaan, Raija Weisenberg veistää taidettaan keväisin ja syksyisin ja pyörittää kesä- ja joulusesongin aikaan kahvila-taidegalleriaparatiisiaan Luovaa Puuta. Kävin tutustumassa Raijaan, ja lopulta myös yövyin yhden yön hänen lämpimän kattonsa alla.

Seuraavana päivänä tutustuinkin Raijan esittelemänä seuraavan majapaikan tarjoajiin Freiaan ja Gabrieliin, jotka olivat viimeiset kolme vuotta kiertäneet OssiBussilla Euroopan halki Kirgisiaan toteuttaen matkan varrella yhteisöllisiä taidepajoja. Tällä hetkellä OssiBussi lepää Joutsassa osana taiteilijaparin matkanäyttelyä ja kumppanukset katselevat hetken, minkälaiselta Suomi näyttää pitkän matkailuelämän jälkeen.

Freian ja Gabrielin kesämajalla viihdyin koko seuraavan viikonlopun imien itseni täyteen luontoäidin rauhaa ja energiaa. Iltasaunan notkistamana kumarsin laiturilta niemen taakse laskeneelle auringolle ja tervehdin puiden takaa kirkkaana nousevaa täyttäkuuta. Kieltämättä tunsin olevani jonkin ikiaikaisen luonnonkansan pyhyyden äärellä.